keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Miksi huono kuva ei mene kaupaksi?


Periaatteessa olen vastustanut tähän asti tiukasti sitä että kuvaajia pitäisi kategorisoida. En halua olla liian tiukkana, antaa liian suoraa palautetta, koska monilla kuvaajilla motivaatio kuvamyyntiin ja oman visuaalisen ilmaisun kehittämiseen voi olla hyvinkin ohkaisen langan varassa. Liian suoran palautteen myötä kiinnostus saattaa latistua ihan kokonaan. Toinen periaate on ollut se, että kaikki kuvaajia kohdellaan tasavertaisesti. Tähän asti kaikkia on kohdeltu about samoin. Ketään ei ole suosittu. Toisaalta vähemmän kokeneet eivät myöskään ole saaneet mitenkään kohtuuttoman paljon briiffausta ja erikoisen joustavaa tai tiukkaa kohtelua, vaikka ehkä voisivat olla sellaisen tarpeessa.

Cartinaan on resurssipulan takia päässyt myyntiin asti aika paljon sellaista mitä ei pitäisi. Kaikkia kuvaajia emme ole voineet opastaa riittävän yksityiskohtaisesti, pitkämielisesti ja rakentavasti. Kukaan ei hetkessä opi ammattitasoiseksi. Cartina ainakin periaatteessa pyrkii korkeampaan laatuun, ja uniikkiin kuvaan ennemmin kuin että kilpailisimme suurella määrällä ja alhaisella hinnalla. Cartinankin tarjonta on monipuolistunut. Ja nyt monipuolisuudella osin tarkoitan myös aiheen ja teknisen laadun suhteen vähän kyseenalaisilla kuvilla. Monipuolisuus ei aina ole hyvästä. Ennemminkin pitäisi pyrkiä yksipuolisesti priimaan laatuun.

Yleensä paremmin kaupaksi menevät sellaiset missä on hyvä tekninen laatu, selkeä sisältö, tai vahva visuaalinen viesti. Kuva pitää olla hyvin ja tarkoituksenmukaisesti hakusanoitettu, tai siihen ei juurikaan törmätä. Sopiva hinnoittelu voi myös monissa tapauksissa olla kriittinen asia. Ei liian halvalla, mutta ei myöskään liian halvalla. Cartina ei ole profiloitunut halpana toimistona, eikä meiltä sen takia niinkään osteta täytekuvia. Cartinan profiili on tähän asti ollut, ja tulee jatkossakin korostuneemmin olemaan uniikissa kuvassa sekä laadussa. Jos kuvaajalla on sama bulkkikuva kahdessa, viidessä tai tusinassa muussa toimistossa, niin ihan salettiin on kaikkein huonoimmat myynnit saanut Cartinasta - siis bulkkikuvan suhteen. Johtuu osin Cartinan profiilista, ja sitä kautta asiakaskunnasta, siitä miten ja mitä kuvia Cartinasta keskimäärin etsivät. Tyypillisimmät asiakkaamme ovat kaikkea muuta kuin bulkkikuvaa hakemassa.

Ei niitä heikkotasoisempi ole aiemmin ollut kriittisesti liikaa. Tekevät tarjontaa osin inhimillisemmäksi. On madaltanut kynnystä esittää kysymys, että pääseekö mukaan. Nyt teknisesti epävarmat kuvaajat tai muut bulkkikuvan tuottajan saattavat ihmetellä että miksi heidän peruskuva ei mene Cartinassa kaupaksi, vaikka on muualla tehnyt jonkin verran tiliä, niin onhan siihen selityksiä. Cartinaan löydetään ensisijaisesti Googlen kautta, ja niissä kuvissa spesifit hakusanat tai nimet on se juttu. Bulkkikuviin ei löydetä Googlen kautta niinkään. Niitä ei Cartinasta juuri etsitä, ainakaan samalla tavalla kuin joistain halpistoimistoista. Toisaalta bulkkikuvien ostajat haravoi kyllä aika nopeasti ne parhaat ruudut eri bulkkikuvalähteistä, eivätkä pahemmin muualta edes etsi.

Sanotaanko vaikka niin, että Cartinassa heikompi kuva ja sen myynti on vähän niin kuin joidenkin stadilaisnuorten ensimmäinen luontoretki Nuuksioon (kuvassa). Nuoret retkeilijät saattoivat hyvinkin olla sitä mieltä, että seikkailu oli suuri menestys, vaikka eivät saaneet edes telttaa pystyyn. Rikkoivat sen. Söivät pelkkiä kylmiä lihapiirakoita, kankeita nugetteja sekä makeisia. Säilöivät ystävällisyyttään makkarat puuhun seuraavia varten. Jättivät kyytipojaksi melkein kokonaisen kokiksenkin. Eivät vissiin saaneet jälkien perusteella edes tulta aikaiseksi - lähimetsän ja palomiesten onneksi. Oman janon sammuttivat kuitenkin kolmella kaljalaatikollisella. Paikan ohittaneet kokeneemmat retkeilijät saattoivat tehdä jälkien perusteella aivan päinvastaiset päätelmät retken onnistumisesta ja retkeilijöiden pätevyydestä. On kuitenkin todennäköistä, että ko. nuorten cityretkeilijöiden mielestä saattoivat joissain merkityksettömissä yksityiskohdissa mahdollisesti epäonnistua. Pääasiassa kuitenkin onnistuivat, eli pääsivät Nuuksioon ja saivat tölkit tyhjennettyä. Asioita kun voi tarkastella niin monelta eri kantilta - ihan niin kuin tätä bulkkikuvien vs laadukkaampien kuvituskuvien myyntiäkin. Kuvakaupassakin on kysynnän ja tarjonnan laki. Toisaalta myyntiin vaikuttaa myös kuvakaupan profiili. Tekninen laatu on tärkeä asia. Kuvan sisältö on ostotilanteessa usein kuitenkin se kriittinen asia. Ainakin Cartinassa uniikimpi kuva menee reilusti bulkkikuvaa paremmin kaupaksi.

Ja mikä se kysymys olikaan? Kuinka tulla mahdollisimman nopeasti taitavaksi eränkävijäksi - sellaiseksi mitä asiakkaatkin arvostaisivat?