keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Onko Itämeren dioksiinilohen syöminen fiksua?

Kuvan lohet ovat norjalaista lohta. Kuva: Henrik Kettunen
Luin tänään (19.1.2011) Helsingin Sanomista mielipidekirjoituksen Itämeren lohesta. Lastenlääkäri Pekka Jurvelin sekä kalataloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhta ovat huolissaan siitä miten Suomi jatkuvasti kiemurtelee itsensä irti EU:n politiikasta. Se, että Itämeren petokaloissa on korkeammat myrkkypitoisuudet johtuu luonnollisesti siitä, ettei Itämeri ole pedoille kovin puhdas eliympäristö. Onhan merikotkillakin aiemmin ollut suuri vaikeuksia lisääntymisen suhteen. EU on asettanut tietyt raja-arvot mitä enemmän dioksiinia ei ihmiselle tarkoitetussa ravinnossa saisi olla. Muuten tulee ongelmia. Ja Itämerestä pyydetyn lohen sekä taimenen dioksiinipitoisuudet ylittävät reilusti em. turva-arvot.

Luhta ja Jurvelin pitävät kirjoituksessaan hyvin outona Suomen pyrkimystä jatkaa dioksiinipitoisen kalan kaupallista pyyntiä. Suomi on jo kaksi kertaa hakenut EU:lta poikkeuslupaa Itämeren dioksiinilohen kaupalliseen pyyntiin, ja saanut. Viimeisin poikkeuslupa dioksiinilohien pyytämiseen on umpeutumassa. Suomi hakeekin parasta aikaa poikkeuslupaa kolmatta kertaa.

Viimeiset vapaat lohi- sekä taimenjoet kärsivät muutenkin emokalojen vähyydestä. Meritaimen luokitettiin uusimmassa uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Olisiko dioksiinilohet ja -taimenet ehkä sittenkin parempi päästää jokiin kutemaan? Uhanalaisten kalakantojen perikattoon pyytäminen ja myrkkykalojen pakkosyöttäminen kuluttajille kuulostaa ainakin minun korvaan hyvin käsittämättömältä. Jos tekee ihan pakko mieli punalihaista kalaa, niin itse ostan viljeltyä kalaa, kirjolohta tai norjalaista lohta. Itämeren alueelta em. lohikalojen en pyydä. Jos itselläni on aikaa pyytämiseen, niin sitten otan ongen käteen tai muilla pyyntivälineillä pyydän itselleni jotain paljon terveellisempää ja runsaslukuisempaa eväkästä lähiruokaa.

Kaloihin liittyen kannattaa myös tutustua WWF:n kalaoppaaseen.

Kuvapankkimme visuaalinen tarjonta aiheilla, särki, ahven, lohi sekä kalastus.

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Kuvatoimisto Cartina siirtyi uuteen aikakauteen

Kotisivujen uudistuksessa saatiin tehtyä merkittävä harppaus. Ulkoasu-uudistus saatettiin loppuun - tai ainakin huomattavasti eteenpäin. Tietokantaa optimoitiin. Kuvakokoa kasvatettiin. Jatkossa sinne voi ladata leiskat 900*600 kokoisina. Kuvaaja voi valita että onko hänen kuvansa siellä vesileimalla vai ilman. Osoiterivi uudistui, eli kuvapankki-nimi tiputettiin pois. Liittyy osin kansainvälistymiseen. Suomen markkinat on aika pienet, hintojen poljentaa liian paljon. Ollaan aina ajateltu, että ulkomailla ne markkinat on pitkällä tähtäimellä.

Vaikka ollaan tehty eri asteista hakukoneoptimointi kaikki nämä toimintamme 7 vuoden ajan, niin vasta nyt joulukuun aikana Cartinan kuvat indeksoitui ensimmäisen kerran laajamittaisesti Googlen imagespuolella ruotsiksi sekä englanniksi. Aiemmin Cartinan aineisto on ollut hakukoneissa lähinnä suomeksi. Tällä hetkellä Googlesta löytyy noin puoli miljoonaa indeksoitua kuvaa. Kuvapankissamme on toistaiseksi kuitenkin vain reilu 70 000 kuvaa. Google indeksoi pienet ja isot leiskat erikseen, se kuvat kolmella eri kielellä.

Näyttää vahvasti siltä, että tämän vuoden aikana ulkomaantrafiikkia ja myynti ylittää reilusti kotimaanmyynnin. Osin tämä luo suurempia paineita nostaa kuvien tasoa, eli tiukentaa sisään hyväksyttyjen kuvien seulaa. Tämän vuoden aikana tullaan siivoamaan kuvapankista paljon heikkotasoisempaa kuvaa pois. Osin siirtyminen asteittain isompiin leiskoihinkin tehdään sen takia, että jyvät paremmin erottuisi akanoista. Monet kuvat pääsevät oikeuksiin vasta tietyn kokoisina. Kuvamyynnissäkin määrän sijaan laatu on paljon tärkeämpi!

Cartina on vihdoinkin pääsemässä siihen pitkän tähtäimen tavoitteeseen, että voisi olla merkittävä kanava myydä suomalaista luontokuvaa ulkomaille. Saas nähdä kuinka hyvin siinä onnistumme. Ainakin itse uskomme siihen. Yhdellä lataamisella kuvat on siis tarjolla niin suomalaisille asiakkaille, kuin myös ruotsalaisille ja englanninkielisen käyttöliittymän kautta muuallekin maailmaa. Pienempi vaiva kuin omien kuvien hajauttaminen monen eri toimiston kautta.

Jos Kuvatoimisto Cartina ei ole entuudestaan tuttu, niin tervetuloa tutustumaan!

Ohessa esimerkki isommasta 900*600 kuvasta vesileiman kanssa
http://www.cartinafinland.fi/fi/picture/89015/T%E4htisadetta.html

ja vastaava kuva ilman vesileimaa
http://www.cartinafinland.fi/fi/picture/81010/Ruuhilampi+-maisema.html

--------------------

Henrik Kettunen
Kuvatoimisto Cartina
www.cartinafinland.fi