Poikamme täyttää kuukauden kuluttua 4 vuotta, ja on ollut jo pidemmän aikaa himona kaloihin ja kalastukseen. Jatkuvan kalalle pääsyn mankumisen kuuntelun päätteeksi annoin muutama viikko sitten periksi. Ostin pojalle kevyen umpikelasetin. Kuluneella viikolla käytiin kaksi kertaa eri tuttujen urheilukalastus-konkareiden kanssa veneellä saaristossa kalassa. Saaliiksi saatiinahvenia, haukia and kuhia.
Ekalla reissulla poika istui ja kalasti veneessä 6 tuntia. Yhden kerran käytiin yhdellä saarella pitämässä jaloittelutaukoa, jolloin sieltä saatiin sen reissun hauki. Joku sanoi, että harvinaista sitkeyttä noin nuorelta kalamieheltä. Ja kun minun mielestä Vilho on normaalisti pikemminkin duracell-pupuna koko ajan menossa, hyppimässä ja vipeltämässä. Kait sitä pystyy pienempikin olemaan kärsivällinen ja paikoillaan kun saa tehdä sitä mitä kaikkein mieluiten haluaa. Kait se sama pätee vanhempiinkin kalamiehiin?
Laajempaa kuvadokumenttia löytyy oheisesta kahdesta sarjasta. kuvasarja 1 och kuvasarja 2.
Itse aloitin kalastamisen aikoinaan 3 vuoden ikäisenä, tosin mato-ongella.
Virvelöintiä ensimmäisen kerran vasta 6 vuoden ikäisenä, jolloin muistelin että se olisi ollut hyvin vaikeata. Vilho veteli 2 ja rapiat ikäisenä madolla särkä kuin vanha tekijä, ja siirtyi virveliin nyt 3 ja rapiat, melkein 4 vuotiaana. Mietin vain että mihin tämä oikein johtaa, kun näin jo tässä vaiheessa.
ps. Itse pääsin pahimman kalakärpäsen pureman yli joskus 15 vuotta sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti