Eilen satoi tuoretta lunta ja maisema sai uutta talvisempaa ilmettä. Eilen illalla päätin, että tänään käyn koskella kuvailemassa talvisia maisemia. Matka koskelle meinasi tyssätä, kun lähelle vievä pieni tie oli auraamatta ja lunta oli sen verran, että auton pohja otti jo lumeen kiinni. Vähän matkaa ajettuani jätin auton parkkiin ja jatkoin kävellen koskelle. En ollut aikaisemmin käynyt paikalla, mutta kosken kohinan kuultuani sinne oli helppo suunnistaa metsän läpi. Kohinasta tiesin myös, ettei koski ollut viime päivien kovien pakkasten aikana jäätynyt ainakaan umpeen.
Rantaan päästyäni tutkailin hetken tilannetta ja nautiskelin hienosta talvisesta maisemasta. Hetken kuluttua huomasin jonkin vilahtavan jäänreunalla parikymmentä metriä alavirran suunnalla. Kymmenisen sekuntia myöhemmin saukko nousi joesta jäänreunalle pulahtaakseen taas uudestaan sukelluksiin. Hetken seurailin saukon touhuja ja kuvasin pienen pienen videopätkänkin. Valitettavasti en omista kunnon teleobjektiivia, joten kunnon kuvia en itse saukosta saanut. Kuvasin kuitenkin talvista koskimaisemaa, jota varten olin paikalle tullutkin. Myöhemmin, saukon siirryttyä muualle, otin myös muutamat kuvat saukon jäljistä talvisessa koskimaisemassa.
Tällaiset pienet yllätykset tekevät aina reissuista mukavia. Tulen varmasti palaamaan paikalle tänä talvena useamminkin, jos vaikka saukko taas näyttäytyisi.
Reissun loput kuvat löytyvät kotisivuiltani: jsipponen.1g.fi/kuvat/Maisemat/Talvi/Talvisia%20koskimaisemia/
2 kommenttia:
Kivan sävyisiä kuvia!
Nuo yllätykset ovat kyllä luonnossa liikkumisen suola. Monesti jos pitäisi etukäteen arvata, mitä näkee tai kokee niin kyllä arvaukset kalpenisivat totuuden rinnalla!
Katselin tänään luontodokumenttia Galapagossaarilta ja mietin, millaista olisikaan jos Suomen metsänelävät eivät karttaisi ihmistä lainkaan, vaan tulisivat linssin eteen auliisti poseeraamaan. Ei tarvis olla teleobjektiivejä;)
Nättejä talvijokimaisemia. Sävyt on ainakin minun mieleen.
Lähetä kommentti