Puutarhamökillämme kävi tänään ylväitä vieraita! Oman arvonsa tuntevat afgaaninvinttikoirat Aino ja Delila aiheuttivat ihmetystä ja hämmennystä vanhassa kultaisessa noutajassamme. "Ovatkohan nuo koiria ollenkaan?" saattoi oman koiramme ilmeistä tulkita sen ajatuksenjuoksua. Vaalea Aino ja musta Delila käyttäytyivät hillityn arvokkaasti vailla minkäänlaista sählinkiä.
Valokuvaamisen kannalta vaalea ja tumma koira iltapäivän auringossa tuntui melko haasteelliselta. Kuvia tuli räpsittyä jutustelun lomassa, joten paremmalla keskittymisellä kuvaamiseen, olisi tulos varmaan ollut parempikin. Välillä koiria piti myös rapsutellakin!
Myös salaman käyttäminen olisi luultavasti petrannut kuvia parempaan suuntaan. Onneksi raw-kuvista pystyy pelastamaan paljon jälkeenpäin, ainakin kotialbumiin kelpaaviksi kuviksi. Harmittavia mokia huomasin heti kun katsoin kuvia koneella. Koirat poseeraavat vieretysten, vaalea Aino kivasti auringon valossa ja mustan Delilan taustana tumma grillinsuojus! Mutta yllättävän hyvin tuollaisestakin tapauksesta saa vielä katseltavan kuvan - siis ainakin siihen kotialbumiin!
Parissa tunnissa pari sataa kuvaa koirista, joiden luonteessa on kaiketi puolet kissaa. Tässähän alkaa tuntea itsensä Ainon ja Delilan hovikuvaajaksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti