Kuinka hyväksi kuvaajaksi? Kuinka otetaan hyvä kuva?

Tämä on sitten vain yksi tulkinta ja näkökulma asiaan. Yksi tulee hyväksi kuvaajaksi yhdellä tavalla ja toinen toisella. Ja mikä nyt sitten on hyvää kuvaamista, tai hyvä kuva? Osin hyviä kuvia syntyy vahinkolaukauksina. Yksi kuvaa räiskimällä tuhat ruutua ja valitsee sieltä yhden kelvon kuvan. Toinen kuvaa 20 ruutua, joista valtaosa on priimoja, ja loputkin ihan perushyviä.

Jotkut kuvaajat erikoistuu äärimmäisen kapean aihealueen kuvaamiseen, ja kuvaa sitäkin vain yhdellä tyylillä. Toinen kuvaaja taas saattaa onnistua kohtuu varmasti aiheen kuin aiheen parissa, ilman sen kummempaa erikoistumista. Joskus kuvauksen onnistuminen ovat pitkälti kiinni hyvistä puitteista, missä huonommankin kuvaajan voi olla vaikea epäonnistua. Taitava kuvaaja napsii kelpoja kuvia kaikkein vaikeimmissa tilanteissa.

Toisinaan kuvaaja itse ei pidä kuvaa kummoisena, mutta muut näkevät siinä jotain symboolista, mitä ei ollut tarkoitettu kuvaan. Toiset osaa ujuttaa symboliikkaa kuvaan kuin kuvaan. Kuvassa voi siis olla hyviä sisällöllisia ominaisuuksia vahingossakin, tai tarkoituksella. Katsoja ei välttämättä tiedä muuta kuin miltä kuva näyttää.

Kuvaa voi tulkita monin eri tavoin. Taidekuvat ja niiden tulkinta on siis oma juttunsa. Hyvän kuvituskuvan osalta kuvan hyvyys taas punnitaan usein kontekstin kautta. Irrallisena ja itsenäisenä kuvana kuvituskuvan ei välttämättä tarvitse olla mikään kummoinen. Kuva kuvituskuva pääseekin oikeastaan oikeuksiin vasta kun se sijoittuu johonkin tiettyy asiakokonaisuuteen, jossa muuten olisi häiritsevä kolo.

Mistä sitten tunnistaa hyvän kuvituskuvan? Normaalisti hyvässä kuvituskuvassa on rajausvaraa, sisältö suhteellisen hillitty, pelkistetty, selkeä ja vain sopivasti erilainen - säädöiltään suhteellisen naturelli sekä tekniseltä laadultaan moitteeton. Kuvituskuviakin on moniin eri tarpeisiin. Ei siis ole vain yhtä oikeata tapaa arvioida kuvituskuvan hyvyyttä.

Yksi keskeisin hyvän kuvituskuvan kriteeri on hyvän tekninen laatu. Sitä pidetään pikemminkin itsestäänselvyytenä. Yksi teknisesti hyvän kuvan olennainen elementti on myös hyvä valo, valaistus ja oikea valotus. Teknisellä laadulla tarkoitetaan myös, että kuva ei kohise, sen on terävät, eli on kuvattu hyvin piirtävällä objektiivilla (tarkoituksenmukaisesti himmentäen). Monesti teknisesti hyvän kuvan ottaminen tarkoittaa pitkää valotusaikaa ja jalustan käyttöä. Kuvaa on voitu valaista myös salamalla, tai kuva on otettu valovoimaisella kiinteällä lasilla. Hyvissä valoissa kuva on voitu ottaa varsin tavanomaisellakin setillä, tai ääritapauksessa pokkarilla. Olennaista on siis tunte oman kameran rajoitteet ja mahdollisuudet.

Hyvän kuvaamisen lisäksi on olennaista, että kuvassa on sävyt ja säädöt kohdallaan. Normaalisti tämä tarkoittaa tiettyä peruskäsittelyä. Suoraan kamerasta tuleva kuva tarvitsee aina tietyn peruskäsittelyn, vähintään sävyjen korjailuja. Dynamiikka on digikameroissa yleensä vähän rajoittunut. Jos valotetaan huippuvalot kohdalleen, niin keskisävyt jää helposti tummiksi, puhumattakaan tummasta päästä. Jos taas valottaa keskisävyjen mukaan, niin huippuvalo uhkaa palaa puhki. Silmään miellyttävässä kuvassa kuvan tumma pää ei saisi olla tukossa, siis umpimustaa, eikä huippuvalo saisi olla puhki, ihan vitivalkoista. Luonnollinen sävyjen liukuma kautta skaalan on suotavaa.

Hyvä kuva on siis monen tekijän summa. Sopiva yhdistelmä tekniikkaa, tilannetajua, oikeaan aikaan oikeassa paikassa olemista, asioiden visualisointia ja kuvankäsittelyä. Myynnin kannalta olennaista on kuitenkin kuvan sisältö.

Kuvatoimistossa moniet kuvaajat eivät suinkaan ole valmiita mestarikuvaajia. Monet ovat sanoneet että myyntiin laittaminen on kannustavaa, koska silloin kuvaamisessa on jokin tarkoitus, sisältöä. Ja kun kuvaamisessa on määränpää, niin se kannnustaa samalla paremmin myös oppimiseen ja kehittymiseen - kun kuvataan muusta syystä kuin vain hyvin vuoksi. Parasta on kun hyöty ja hupi yhdistyy.

Itse olen ainakin ymmärtänyt että monilla kuvaajilla on kova tarve ja toive oppia paremmiksi kuvaajiksi. Ainakin itse olemme nähneet monissa kuvaajissa hyvin lyhyessä ajassa huomattavaa parantumista. Tätä haluamme osaltamme tukea. Cartinassa tätä asiaa käsitellään erillisellä vain kuvaajillemme tarkoitetulla salasanasuojatulla sivustolla. http://cartina.kuvat.fi/kuvat/