Ainakin jos suhtautuu luontokuvaamiseen vakavasti, ja hakee kauniita ja pehmeitä valoja, niin yö voi olla valveilla olon / työskentelyn aikaa ja päiväsaika vähemmän aktiivista / lepäilyn aikaa. Luontokuvaamisessa monet kiinnostavat ilmiöt näkyy paremmin yöllä, tai peräti liikkuu vain yöaikaan. Kesällä aurinko laskee hyvin myöhään, ja nousee todella aikaisin. Jos soittaa jollekin luontokuvaajatutulle, niin ei välttämättä voi olla ihan satavarma että herättääkö vai ei, siis vaikka oltaisiin iltapäivän puolella. Joidenkin osalta tiedän, että helposti voi soittaa hyvinkin myöhään, koska siellä ollaan juuri saatu lapset nukkumaan, ja olla aktiivisesti sorvin kimpussa.
Ja kun nykypäivän kuvaamiseen kuvankäsittely ja tietokoneiden kanssa säätäminen alkaa olla aika pakollinen asia. Kuvat ei valmistu ilman koneen kanssa kupattuja tunteja. Aikaa kuvien peruskäsittelyihin ja muihin oheisasioihin tuhraantuu siihen huomattavan paljon aikaa. Vai sanoisiko jopa niin, että on vaikea olla valokuvaaja jos ei ole vähän myös tietokonenörtin vikaa. Ja eikö nekin ole sellaisia yökukkujia. Ei siis välttämättä tarvitse olla yhtään taipuvainen luontokuvaamiseen, ja valokuvaajan yö on päivä ja päivä yö.
Menneellä viikolla oltiin tekemässä keikkaa erään toimittajan kanssa. Hän on jossain porukassa, joka kokoontuu palaveriin yksi aamu aina kerran viikossa. Porukassa on mukana myös muutama valokuvaaja, joskaan heidän kontribuutionsa on siihen aikaa pintapuolisempi. Valittavat voimattomuutta, kun tuli kuvia säädettyä taas kerran aamu 03.00 asti.
Kerran minäkin sain kuulla eräältä mainostoimistokontaktilta, että kun he olivat toimittaneet jotain kuvattavia tuotteita eräälle kuvaajalle, tyyliin puolilta päivää, niin kaveri oli avannut oven sen näköisenä ja ajatukset ihan sekaisin - kuin olisi vasta pari tuntia aiemmin lopettanut dokaamisen. Mainostoimistokontakti oikeasti luuli, että tämä oli suurinpiirtein rappiokaveri jonka olivat palkanneet tekemään tuotekuvauksen, kun oikeammin hän vain oli selvin päin säätänyt kuvia hieman pidempään. Riittävän väsyneenä kun menee avaamaan oven, niin ensivaikutelma ei välttämättä ole ihan se oikea.
Kuinka helposti meistä valokuvaajista vedetäänkään vääriä johtopäätöksiä, kun ei ymmärretä, että monet tekee tätä "kolmivuorossa" - hyvin vaihtelevassa rytmissä.
3 kommenttia:
Ihan mielenkiintoinen teksti, mutta jäin kaipaamaan kuvaa, koska se on salasanasuojatussa hakemistossa kuvat.fi palvelussa.
Jeps. Huomasin myös tuon kuvan puuttumisen tänään kun avasin konee. Laitoin jutun eilen kiireellä juuri ennen asioille lähtöä, ja näemmä linkitin väärästä paikasta. On aina positiivista jos joku huomaa kuvan poissaolon, ja kaipaa sellaista. Kait kuvalle silloin on tilausta - tarvetta. Toisaalta, jos teksti on riittävän hyvä, niin tarviiko aina kuvaa. Tai jos kuva onkin huono tai vääränlainen?
Tämän artikkelin kohdalla, teksti yksinään olisi ollut ihan riittävä, mutta aloin kuitenkin kaipaamaan sitä kuvaa, koska selaimeni näytti artikkelin alussa, että tässä kohtaa pitäisi olla jonkinlainen kuva.
Lähetä kommentti