sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Peltoja ei kannattaisi liikalannoittaa

Hesarissa oli tänään juttu peltojen liikalannoituksesta MTT: Fosforia peltoihin viisinkertaisesti yli tarpeen. Ainakaan itse en ymmärrä että miksi peltoja liikalannoitetaan. Kenen intressi se voi olla? Tuskin kukaan tekee sitä näin räikeästi tyhmyyttään! Se, että sitä tapahtuu näin mittavasti, ja on varmaan pitkään tapahtunut, on aika käsittämätöntä. Kemira myy lannoitteet, viljavuustutkimus tms tekee tutkimuksia joiden pitäisi kertoa mitä kannattaa tehdä. Luulisi maanviljelöiden miettivän vähän lompakollaankin. Toisaalta miksi MTT nostaa asian esiin vasta nyt?

Aiheeseen liittyviä kuvia Cartinassa: Saaristomeri, vesiensuojelu, sinilevä, Baltic Sea, Östersjön

perjantai 6. helmikuuta 2009

Cartinan hinnat täsmentyivät - monilta osin laski - paikoin nousi

Cartinan aika karkea hintahaarukka on kyllä ollut jo pidempään tarpeessa saada täsmennystä. Nytten julkistettu hinnasto kertajulkaisuoikeudella myytävien kuvien osalta on yhdenlainen kompromissi. Ennen suoralataussysteemiä käyttöönottoa laajenamme tuohon rinnalle vielä yhden halvemman, ja yhden kallimman hintakategorian. Uniikimmat ja teknisesti paremmat kuvat voivat mennä kalliimpaan kategoriaan, siinä missä tavanomaisemmat kuvat halvempaan. Alkuun kaikki kuvat olisivat tähän keskihinnoittelun mukaisesti. Kun saadaan se hintakategoriasysteemi kuvapankkisysteemiin, niin kuvaajat voivat sitten itse sijoittaa kuvia vähän senkin mukaan mihin kokevat kuvan parhaiten sopivan.

Tämä ko. Cartinan keskihinnan muutokset aiempaan verrattuna on tarkoittanut sitä, että kuvat lehti- ja oppikirjakäytössä ovat aiemmasta aika paljonkin halventuneet. Muiden kilpailijoidemme hintapyynnöt noissa kategorioissa ovat yllättävän paljon laskeneet. Mainoskäytön hintoihin vuorostaan on tullut jonkin verran tarkistuksia ylöspäin. Kait se on parempi että myy astetta halvemmalla sitä mitä menisi määrällisesti enemmän, koska oppikirjakustantajat ostavat mielummin keskitetystä, sieltä mistä halvimmalla saa. Aiemmin aika korkeiden oppikirjakäytön hintojen takia meiltä on mennyt vain yksittäisiä kuvia. Sellaista, mitä halvemmilta toimittajilta ei ole löytynyt.

Oikeamman kokonaiskuvan Cartinan hinnoittelusta selviää toki vasta sitten kun saadaan se halvempi, ja se astetta kalliimpi kategoria esiin. Paremmalle ja uniikimmalle kuvalle parempi hinta, tavalliselle räpsylle paljon kuvatusta aiheesta vähän halvempi - kuvan mukainen hinta. Sillei olen ajatellut että hinnoittelu olisi reilua sekä kuvaajan että asiakkaan osalta. Oikea hinta on kuitenkin sellainen kuvakohtainen juttu. Jos on vain yksi hinta, niin se on jostakin aivan liikaa, ja toisesti kuvasta pilkkahintaa. Siksi haluan siirtyä kolmen hintakategorian käytäntöön.

Kiinnostava kuulla hinnoitteluun liittyviä mietteitä - varsinkin kun taantumapeikolla pelotellaan, ja monissa toimituksissa käy kovat leikkurit.

www.cartinafinland.fi/hinnasto.html

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Valokuvaamisen vippaskonstit osa 1.

Työtehoseuran mainoskuvauksista. Kuva kahdella studiosalamalla, yksi kummallakin puolella. Kuva: Henrik Kettunen
Aloitan tässä vaatimattoman sarjan aiheena "valokuvaamisen vippaskonstit". Tai ainakin ne on jonkun mielestäni vippaskonsteja, eli sellaisia millä saadaan hyvä ja toivottu lopputulos keskimääräistä vaikeammissa olosuhteissa. Monien mielestä nämä "vippaskonstit" on valokuvauksen peruskauraa, normaalia kuvaamista ammattilaisella / keikkakuvaajalle - niin kuin onkin.

Tarkoituksena on kannustaa kokemattomia kokeilemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti pienempiä ja isompia tai isompia apuvälineitä, salamoita, suotimia, heijastimia tai diffuusiokankaita erilaisessa kuvaamisessa. Hyvä valaistus ja muut apuvälineet on monenlaisessa kuvamisessa ja kuvassa A ja O. Monet kuvat edellyttävät joko hyvin harvinaiset olosuhteet ja puitteet, tai ovat varsin helposti toteutettavissa tietyillä apuvälineillä. Etenkin keikkakuvaamisella sitä otollista valoa ei ehkä samalla tavalla pysty odottamaan. Malleilla ei ole aikaa, tai ei ainakaan asiakkailla kauheasti rahaa maksaa peukaloiden pyörittelystä. Monesti teknisesti ja valaistuksellisesti hyvä kuva pitää saad aikaiseksi aika lailla saman tien.

Valokuvaamisessa tekniikalla, ja teknisillä apuvälineillä, tai teknisellä osaamisella voi olla yllättävänkin usein aika ratkaiseva merkitys. Onhan itse kamera ja siihenkin syventyminen myös aika olennaista.

Ja jos vallitseva valaistus ei ole juuri sillä hetkellä kun kuva pitäisi ottaa, eli niin kuin yleensä on vallitsevana, eli valo on joko liian kovaa, sitä on liian vähän tai väärässä paikassa, niin asialle on normaalisti mahdollista tehdä jotain. Yksi ratkaisu on salamat. Liian kovan valon vallitessa diffuusionkankaat voivat olla ratkaisu. Ja jos valo pitää saada ohjattua jonne muualle, tai että varjoista halutaan eroon, niin heijastimet on siihen hyvä apuväline. Toisinaan kyse voi olla sopivan suotimen käytöstä, tai normaalin sellaisen poisjättämisestä. Näitä hyvän kuvan valaisemisen apuvälineitä tai niksien tuntemisia tarvitaan hyvin monenlaisessa kuvaamisessa. Jos ajattelit ettei ko. "vippaskonstit" kuulu esim. lainkaan luontokuvaamiseen, niin olet väärässä. Kuinka esim. kuvaisit Suomen oloissa lentäviä lepakoita ilman salamaa? Ehkä monet vierastaa salamaa, koska se väärässä tilanteessa saattaa säikyttää arkoja nisäkkäitä tai lintuja. Tai sitten suurimman häiriön se salama aiheuttaa kuvaajalle, ja hänen mielenrauhalleen. Se, että mitä apuvälineitä missä tarvii, riippuu täysin siitä mitä kuvaa, ja miten. Yhtä oikeata ratkaisua ei ole. On erilaisia tyylejä ja tottumuksia. Ja tietty myös ne kuvausolosuhteet ja maksavan asiakkaan reunaehdot ja toiveet on myös aika määrääviä tekijöitä. Toisinaan aikaa ja resursseja on paljon yli tarpeiden. Toisinaan mainoskuvaukset vedetään tiukan budjetin linjalla intensiivisesti ja kustannustehokkaasti enemmän tai vähemmän myös lopputuloksen laadusta tinkien - kunhan pysytään budjetissa.

Tämä kyseinen sarja ja sen kirjoittajat antavat vain yhdenlaisen tulkinnan asioihin, eli siihen miten tai mitä tietyssä kuvaamisessa voisi olla teknisesti suuntautuneen kuvaajan hyvä ottaa huomioon.

Monesti valaistuksen apuvälineitä olisi hyvä käyttää, koska vallitseva valo on harvoin ideaalisti just niin kuin toivoisit, ainakaan ellet satu olemaan just ideaaliin aikaa liikkeellä. Murphyn laina mukaan kuvaaja on aina väärässä paikassa tai ainakin väärään aikaan liikkeellä. Edellä mainitun lain ja nyrkkisäännän mukaan kuvaamisen ja valaistuksen apuvälineitä tarvittaisiin periaatteessa aina ja kaikkialla. Etenkin kiireiselle kuvaajalle valaistuksen apuvälineet voivat kummasti sujuvoittaa kuvaamista. Valitettavasti apuvälineet tulee harvemmin kameran sisältä yhtä nappia painamalla. Niitä joutuu kantamaan, saattavat painaa ja viedä tilaa. Menee aikaa myös niiden pystyttämisiin ja purkamisiin. Aina asiakkaalla tai kuvattavalle ei ole sen edellyttämään kärsivällisyyttä.

Ainakin itse olen katsellut monenlaisten luontokuvaajienkin otoksia, niin hyvin usein valaistusta hieman avittamalla saataisiin kuvalle kummasti parempi ilme. Liika "oikeaoppisuus " , eli luontokuvan kuvaaminen just sen hetken vallitsevassa valossa, johtuu ainakin omalta osalta pikemminkin laiskuudesta - siitä, etten esim kasvikuvauksessa aina jaksa raahata diffuusiokangasta, vaikka pitäisi. Moni makrokuvaus ei esim onnistu ilman salamaa. Ja, jos salamakuvaaminen ei just satu olemaan lempipuuhaa, niin heijastimen käyttö voi olla se millä saat kuviisi olennaisesti nätimpää ilmettä. Ulkosalla tapahtuvaa ihmisten potretointeja teen ensisijaisesti heijastimen avulla. Sekin on vähän makuasia, että miten on tottunut toimimaan. Keskipäivän kovassa valossa diffuusiokangas on se ykkösjuttu , mitä ilman en useinkaan pärjää . Kannattaa miettiä valo - ja valaistukysymystä, tutustua erilaisiin apuvälineisiin ja kokeilla että mikä missäkin voisi olla sopiva oman kuvaamistyylisi vahvistukseksi.

Ps. Työtehoseuran mainoskuvat on viimeisen parin vuoden ajalta olleet allekirjoittaneen käsialaa. Tänäänkin tuli taas vajaa päivä kuvattu. Jutun tarjoilijakuva on siis siltä reissulta. Tällä kertaa Sammatin toimipisteessä. Kuva on otettu parilla studiovalolla. Matkassa oli neljä studiovaloa, heijastin ja diffuusokangas, josta heijastinkin oli käytössä. Yksi studiovalo alkoi hieman temppuilemaan. Heijastinta käytin osin paikkaamaan temppuilevaa neljättä salamaa. On jotain kolmisen vuotta vanha, eikä ole kuin kerran aiemmin vähän saman suuntaisesti oireilut. Ei vain välähdä. Hyvän valon aikaansaamiseksi noissa Työtehoseuran kuvauksissa 3-4 studiosalamaa oli enemmän tai vähemmän minimi. Jutun kuva tehtiin poikkeuksellisesti kahdella.

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Merkittäviä kuvaajaystävällisiä uudistuksia

Ensinäkin vuodenvaihteesta eteenpäin kuvaajan provisio-osuus on 60%. Toisekseen ollaan viimeisimmät kuvapankkiudistuksessa tehty näkymät kuvaajien profiloitumista suosivampaan suuntaan. Yksittäisen kuvan esittelysivulla kuva ja tietojen perässä näkyy randomina 4 ko. kuvaajan muuta otosta. Tämän lisäksi kuvaajan nimen perässä lukee "www"-linkki kuvaajan sivuille. Osin se tulee tietenkin vaikuttamaan siihen, että eniten kuviaan cartinaan laittaneiden kuvaajien omat sivut saavat hyvää nostetta. Kuvatoimiston näkövinkkelistä sen huonona puolena on tietty se, että osa asiakkaista ei välttämättä ole meihin yhteydessä, vaan haluaa ostaa kuvan suoraan kuvaajalta, olettaen että saa sen halvemmalla. Toivottavasti ei. Pikemminkin toivomme näiden uudistusta innostava kuvaajia toimittamaan entistä enemmän ja entistä tasokkaampaa ja entistä paremmin sanoitetta (ja otsikoitua) kuvaa. Myös Kuvaus.fi sivuja ollaan muuttamassa. Sinne on tulossa eri puolilla Suomea toimivien ammattikuvaajien esittelyitä portfolioineen.

Toivottavasti uudistukset ovat mieleen!