Cartina Portfolio - mahdollisuus ammattilaisille profiloida itseään

Ammattimaiset valokuvaajat voivat laittaa portfolionsa Cartinaan näytille ja sitä kautta näkyvästi nettiin. Cartinan varsin hakukoneoptioidun systeemin. Tätä kirjoittaessa meillä on vajaa 79 000 kuvaa kuvapankissa, ja Google Imagesista löytyy reilusti kuvia. Jo tällä hetkellä sivuillamme vierailee päivittäin noin 15000 kävijää. Määrä on ollut hyvässä nousussa.

Cartina portfoliossa mukana oleminen on ilmaista. Koska Cartina on jo lähtökohdiltaan varsin hyvin rankattu sivusto, niin näiden linkitysten kautta kuvaajan omatkin sivustot tulevat saamaan merkittävää nostetta. Portfoliokuvat saisivat tämän palvelun kautta poikkeuksellisen hyvän ylimääräisen näkyvyyden.

Asiakkaan näkövinkkelistä tämä on yksi harvoista sivustoista, joissa ammattilaisten työnäytteet on edes jollain tavalla vertailukelpoisesti ja helposti genrekohtaisesti arvioitavissa - ja ilmaiseksi (ilman muita velvoitteita). Kuvaajan esittelysivun kautta asiakas voi helposti lähettää suoraan kuvaajalle tarjouspyynnön. Ammattilaisille kaikin puolin iso mahdollisuus.

Olet ammattilainen ja haluat saada portfoliokuvillesi näkyvyyttä, tai tuotat potentiaalista kuvituskuvaa ja haluat niitä myyntiin? Jos olet kuvaajana kiinnostunut jommasta kummasta, tai sekä että, niin ota ihmeessä yhteyttä. Kuvaajista tai kuvauspalveluista kiinnostuneita asiakkaita pyydämme ottamaan suoraan yhteyttä kuvaajiin. Kuvatoimistolla ei ole mitään tekemistä ko. kuvaajien keikkojen kanssa. Ne on täysin asiakkaan ja kuvaajan välinen juttu.

Ammattikuvaajille jotka ovat kiinnostuneita tulemaan mukaan tähän systeemiin, ja kiinnostuneita myös kuvituskuvan myyntiin laittamisesta, ja hoitavat itse originaalin toimituksen asiakkaalle sekä laskutuksen itse, saavat tutustumistarjouksena muut kuvatoimistopalvelut aina siihen asti kunnes vuositasolla bruttomyynti ylittää ensimmäisen kerran 1000 euroa. Sen jälkeen noudatetaan kuvatoimiston normaalia kuvaajasopimusta, minkä mukaan kuvaajan osuus on 60% kuvien myyntihinnasta. Kuvatoimistoon myyntiin laittaminen on ammattilaisille vain mahdollisuus - vapaaehtoinen asia.

Jos olet ammattilainen, ja sinua kiinnostaa tulla Cartina Portfolioon mukaan, niin laita joitain mallikuvia, tai linkkejä sivuillesi ja pyydä tunnuksia. Tunnukset myönnetään kaikille niille halukkaille jotka meidän mielestä täyttävät ammattitason portfolio-kuvien kriteerit. Jos tunnet ammattivalokuvaajan joka saattaisi olla lisänäkyvyyden tarpeessa, niin saat vapaasti vinkata tästä meidän ilmaisesta palvelustamme.

Cartina Portfolion löydät etusivun vasemmasta alareunasta os. www.cartinafinland.fi/fi/. Allekirjoittaneen profiilin löydät suoraan tästä. Kuka tahansa portfolio-kuviensa puffaamisesta ja itsensä esittelystä kiinnostunut saa tunnukset tuonne ja oman esittelyn osalta vapaat kädet.



Henrik Kettunen / Cartina
e-mail: info@kuvaus.fi
puh. 050-5949725

Valokuvaajan portfolio -kuvat

Kun mietin keikkakuvaaja, markkinoinnin ja portfolioiden näkövinkkelistä, niin minulla tulee aikuisten uikkaribileet mieleen. Useimmat haluaa vain viihtyä, kuunnella musiikkia, olla tutussa kaveriporukassa. Osa on tullut näyttäytymään, haluaa erottua ja mankuu tulla kuvatuksi. Osalla on siis haku päällä. Tämä nyt vain perusteluna ko. kirjoituksen kuvavalinnoille. Sattuvat olemaan viime viikonloppuna kuvattuja. Niistä ei sen enempää. Asiaan.

Keikkakuvaajan dilemma - minkälaisia portfoliokuvani pitäisi olla? Jaksanko päivittää niitä? Joku sanoo, että portfoliossa pitää kertoa siitä mitä mieluiten tekisit ja mitä parhaiten osaat. Asiakkaat eivät yleensä halua nähdä rönsyilyä. Tiivis paketti on paras. Asiakas on halukas näkemään vain juuri sen genren mallikuvia, mitä hän olisi kuvaajalta kaipaamassa. Niin, ja miten saisin ne sopivat kuvat mahdollisimman hyvin tyrkylle kaikille potentiaalisille asiakkaille? Osa kuvaajista kävelee nahkaisen portfolio-kansion kanssa potentiaalisten asiakkaiden luona näyttämässä isokokoisia tulosteita portfoliokuvista.



Onhan maassamme valokuvausalalla runsaasti ylitarjontaa, vissiin eräänlaiset ostajan markkinat. Toisaalta kuvaajat eivät ehkä viitsi ravata potentaalisten asiakkaiden luona mallikuviaan näyttämään, jos keikkaa tulee liian harvoin tai ei ollenkaan. Potentiaalisia asiakkaita on paljon. Ja niitäkin on moneen lähtöön. Entistä suurempi osa asiakkaista etsii kuvaajia netissä. Keikkakuvaajat vuorostaan haluaisi keskittyä asiaa, eli kuvaamiseen. Ja silloin kun ei tartte olla töissä, niin olla välillä vähän vapaallakin.



Mistä asiakkaat netistä sitten etsivät ja löytävät kuvaajia? Valokuvauksessa on monta eri genreä, minkä lisäksi markkinat ovat jakautuneet alueellisesti. On vakiintuneita markkinoita. Ja sitten on sellaisia asiakkaita, jotka koko ajan kokeilevat uusia kuvaajia. Netistäkin kuvaajien yhteystietoja ja portfolioita löytyy hyvin vaihtelevalla käytännöllä. Joku saattaa hakea Suomen Ammattivalokuvaajien rekisteristä. Toinen hakee Suomen Lehtikuvaajien kotisivuilta. Kolmas mahdollisesti kahlailee journalistiliiton free luetteloa. Neljäs asiakas tihrustaa mainoskuvaajien sivuilta kuvaajahakua. Monissa tapauksissa kuvaajat eivät välttämättä ole noissa listoissa, vaikka alalla toimivatkin. Miettivät ehkä että mihin liittyä, yhteen, useampaan, vaiko kaikkiin. Toinen fakta on myös se, että varsin monet asiakkaat eivät osaa etsiä kuvaajia noista em. lähteistä, vaikka nettiä ahkerasti käyttävätkin.

Joku mainitsee hyvä tyypin, niin se herkästi googletaan. Puskaradiolla, hyvin tehdyllä työllä ja muilla työnäytteillä on merkityksensä. Kuvaajalla olisi myös parempi olla asialliset kotisivut. Useimmissa tapauksissa asiakkaat päätyvät monen mutkan kautta kuvaajien sivuille. Tyypillisesti portfolio-kuvat näytetään hyvin kirjavilla käytännöillä. Kuvaajan portfolio -kuvat olisi hyvä löytyä helposti myös hakukoneilla. Aika harva portfolio on kunnolla kuitenkaan hakukoneilla löydettävissä. Visuaalisuuden vuoksi monet kuvaajat ovat päätyneet flash-tekniikkaan. Ne taas tallentuvat hakukoneisiin harvinaisen huonosti. Kuvaajien muita otettuja ja asiakkaiden käyttämiä kuvia toki löytyy netistä. Eivät välttämättä ehkä ole parhaimmasta päästä, tai muutenkaan aja niin hyvin kuvaajan portfolio -asiaa.

Valokuvaajien portfolio -kuvissa ja markkinoinnissa on aina hiomisen varaa. Omalta osaltamme Cartinassa ollaan ajateltu tarjota kuvaajille tähän pientä ratkaisua. Cartinan kuvapankin kuvituskuvat on netissä aika hyvin. Ollaan tekemässä kuvapankkiin laajennusta noiden portfolio -kuvien osalta. Jatkossa kuvapankin jatkona esittelisimme vastaavalla systeemillä myös keikkakuvaajien portfolio-kuvia, kuvaajan yhteystietoineen. Oletamme niiden indeksoituvan hakukoneisiin vastaavasti kuin nyt myynnissä olevat kuvituskuvat. Portfolio-kuvat eivät tietenkään olisi myynnissä. Ja oma intessi meillä tämän tarjoamiseen on tietenkin se, että asiakkaat jotka eivät meidän kuvapankkitarjonnasta löydä sitä sopivaa kuvaa heti valmiina, niin voisi portfolio -kuvien kautta löytää itselleen sellaisen kuvaajan, joka pystyisi tarvittavan kuvan räätälöidysti tuottamaan. Haluamme tehdä asiakkaille sen tarvittavan kuvaratkaisun löytämisen mahdollisimman helpoksi, ja samalla tukea keikkakuvaamista.

Kuvapankkimme tulevan portfolio -kuvasysteemin yksityiskohtia vielä hetki hiotaan. Yksi olennainen tavoite on tehdä portfolio -kuvien päivittämisen mahdollisimman helpoksi. Portfolio -kuvien haku tapahtuisi ensisijaisesti genrekohtaisesti, tyyliin lehtikuvaus, mainoskuvaus, muotokuvaus, tapahtumakuvaus, ja niin että eri kuvaajien portfolio-aineisto olisi mahdollisimman helposti vertailtavissa. Jos keikkakuvaaja, ja sinua kiinnostaa olla mukana alusta alkaen, niin kerro.

Paljonko keikkakuvaajana voi laskuttaa?

Eräs tuttu keikkaile kuvaajanalku tiedusteli minulta, että kuinka hänen pitäisi laskuttaa erästä lehteä tekemästään 8 tunnin keikasta. Ensinäkin ole sitä mieltä, että korvauspuoli pitää ehdottomasti olla sovittuna ennen keikalle lähtöä. Toisekseen hinnoittelu on jokaisen kuvaajan oma asia. Siihen vaikuttaa monia asia, eikä yhtä oikeata vastausta ole.

Hinta on joillekin asiakkaille merkittävä tekijä, joillekin taas ei sitten minkäänlainen. Sama pätee kuvaajiin. Osa asiakkaista haluaa parasta hinnalla millä hyvänsä. Osa haluaa hyvää kuvauspalvelua, ilman että hinnalla olisi merkitystä, tai että lopputulema kuvienkaan muodossa olisi se kaikkein kriittisin juttu. Se, että on ns. hyvä ja symppis tyyppi voi valitettavasti joissain tapauksissa olla se kriittinen juttu. Yksi kuvaaja tykkää urakoida, tekee ennemminkin 8h rupeamia pyöristetyllä hinnalla, toinen tykkää enemmän lyhyistä keikoista, missä haetaan vain muutamaa kuvaa. Vähemmän säädettävää suhteessa hintaan, ja ehkä enemmän vapaa-aikaa sen vastapainoksi. Jotkut kyllä laittaa kohtuuttomasti aikaa yhden ruudun vääntämiseen ja kääntämiseen. Sellainen on minulle vierasta. Menee helposti harrastuksen puolelle, työ ja harrastus sekaisin. Meitä kuvaajia on moneen lähtöön, siinä missä asiakkaitakin.

Asiakkaan näkövinkkelistä epävarman palvelun ostaminen on aina riski. Sellaiset joillain ei ole kunnollisia portfolioita, näyttöä, joutuvat helposti myymään itseään halvemmalla. Hinnoittelu voi siis olla myös sellainen keikkakuvaajan kehityshistorian mittari. Jos yrittää myydä itseään liian halvalla sellaiselle joka arvostaa laatua, saattaa tämä päätellä hinnasta ettet olekaan riittävän hyvä. Liian kalliilla myymällä saatat taas ampua itseäsi jalkaa. Hinnoittelu on sellainen kuvaajakohtainen henkilökohtainen juttu. Riippuu niin kuvaajasta osaamisesta, mallikuvista ja asiakaskontaktipinnasta (ja asiakkaista). Yhdessä ääripäässä kuvaaja tekee keikkoja alkuun ilmaiseksi, saadakseen itselleen näyttöä (portfoliokuvia), jalan oven väliin tai muilla keinoilla osoitettua omaa pätevyyttään tms... Toinen kuvaa 4h minimilaskutuksella á200e+alv/h. Jotkut laskuttaa 2h minimilaskutuksella. Joillain on vakiotuntiliksa riippumatta aiheesta, asiakkaasta ja kuvien käytöstä. Osa lupaa asiakkaalle hyvin rajallisia oikeuksia otettuihin kuviin, toiset jakaa ilomielin kaikille oikeuksilla. Osa hinnoittelee iltakeikat ja pyhänä tehtävät korkeammalla hinnalla. Valtaosa tekee kait tietyillä vakiohinnoilla oli sitten työaika mikä hyvänsä. Yksi näkökulma hinnoitteluun on myös journalistiliiton suositukset, joita käytännössä valitettavan harvalla asiakkaalla on kuitenkaan halua tai varaa maksaa.

Kuvaamisessa päätee kysynnän ja tarjonnan laki. Kysyntää on, mutta tarjontaa ainakin määrällisesti sitäkin enemmän. Mitä paremmin tunnet asiakkaasi, niin sen paremmin löydät oikean hinnan. Aloittelevan kuvaajan näkövinkkelistä usein sellainen 8h-urakoinnin hinta voi olla siellä 400-600+alv korvilla jos pääsee kevyellä kuvankäsittelyllä. Ammattivalokuvaajat laskuttavat vastaavasta 8h työstä 750-1500e+alv. Harrastajat, opiskelijat tai oto-kuvaajat tekee vissiin sitten hintahaarukalla 0-400 e - toivottavasti alvien kera, ja maksavat niistä myös lakisääteisiä eläkemaksuja. Sellainen ei tietenkään elätä, ja voi siltä osin pitää yhdenlaisena ammattivalokuvaamisen halveeraamisena. Siinä hintahaarukat todella karkeasti yksinkertaistetusti.

Minun mielestä laskutuksen pitää olla mielekästä suhteessa käytettyyn työaikaan, ja että ajankäyttösi esim. kuvankäsittelyn puolella on kohtuullinen. Pitää myös ottaa huomioon myös se raha mikä on mennyt kuvauskaluston hankintaan. Jos asialla haluaa elää, pitää palkka kertyä niin, että sillä kaikkien menojenkin jälkeen pärjää. Jos tekee oto-juttuna, niin kaikki on plussa, ja voipi tyytyä astetta pienempäänkin. Oikeat ammattilaiset taas helposti kiroaa oman työn ohella "valokuvausammattilaisuutta" harrastavia. Se on tietenkin toinen juttu jos joku on sitä mieltä, että vain koulutetuilla valokuvaajilla on oikeus tienata elantoaa kuvaamisella.

Toki näissä hintakysymyksissä voi myös olla yllättävänkin suuria eroja, riippuen että asuuko ja vaikuttaako kuvaaja jossain suurkaupungissa vs pienemmässä kylässä, missä potentiaalisia ja maksukykyisiä eli oikeita valokuvausasiakkaita löytyy hyvin rajallinen määrä. Jos yhdessä pienemmässä kaupungissa voi olla ostajan markkinat, paljon kuvaajia, ja niukasti asiakkaita, niin toisessa kaupungissa tilanne voi yhtä hyvin olla aivan päinvastainen.