Merkittäviä kuvaajaystävällisiä uudistuksia

Ensinäkin vuodenvaihteesta eteenpäin kuvaajan provisio-osuus on 60%. Toisekseen ollaan viimeisimmät kuvapankkiudistuksessa tehty näkymät kuvaajien profiloitumista suosivampaan suuntaan. Yksittäisen kuvan esittelysivulla kuva ja tietojen perässä näkyy randomina 4 ko. kuvaajan muuta otosta. Tämän lisäksi kuvaajan nimen perässä lukee "www"-linkki kuvaajan sivuille. Osin se tulee tietenkin vaikuttamaan siihen, että eniten kuviaan cartinaan laittaneiden kuvaajien omat sivut saavat hyvää nostetta. Kuvatoimiston näkövinkkelistä sen huonona puolena on tietty se, että osa asiakkaista ei välttämättä ole meihin yhteydessä, vaan haluaa ostaa kuvan suoraan kuvaajalta, olettaen että saa sen halvemmalla. Toivottavasti ei. Pikemminkin toivomme näiden uudistusta innostava kuvaajia toimittamaan entistä enemmän ja entistä tasokkaampaa ja entistä paremmin sanoitetta (ja otsikoitua) kuvaa. Myös Kuvaus.fi sivuja ollaan muuttamassa. Sinne on tulossa eri puolilla Suomea toimivien ammattikuvaajien esittelyitä portfolioineen.

Toivottavasti uudistukset ovat mieleen!

Ympäristöväki palloili Narikkatorilla

Helsingin keskustassa pelattiin rantalentopalloa lumen keskellä. Kaupunkitapahtumassa Narikkatorilla palloili Luonnonsuojeluliiton väkeä, kaupungin poliittisia päättäjiät, sekä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun porukkaa.

”Passaa Pakkasen Puolesta –tapahtuman osalta luvattiin antaa vinkkejä, miten omassa elämässämme voimme passata, siis jättää väliin, esim. turhaa energian kulutusta. Toisaalta voimme passata eli syöttää pallon myös pohdittavaksi toisillemme”, kertoo tapahtuman erikoisesta nimestä tapahtumakoordinaattori Janne Bruun Luonnonsuojeluliitosta.

Järjestäjät toivottavat tapahtumaan erityisesti tervetulleiksi niitä, joille perinteisten mielenosoitusten barrikaadit ja banderollit eivät tunnu luontevilta.
---

Jotenkin tuohon malliin lupailtiin lehdistökutsussa. Hmm.. Tarkkaavaisimmat varmaankin huomasivat peliasuista, ettei kyse ollut kaikkein vakavamielisimmästä ottelusta. On ainakin vähän erilainen häppeninki. Olin keskustassa tekemässä paria kuvauskeikkaa, josta satuin vapautumaan juuri kun palloilun piti alkaa. Ajattelin, että jos siellä tapahtuu jotain kiinnostavaa kun olen kävelemässä siitä ohi, niin voin hetkeksi pysähtyä, ja ehkä jonkun kuvankin ottaa.

Sattuikin aikataulut menemään yhteen. Pysähdyin siihen vartiksi kuvaamaan ensimmäistä ottelua, jossa vastassa oli Luonnonsuojeluliitto ja Helsingin kaupungin valtuustolaisia. Aloituspallon heitti Helsinkin kaupungin ympäristökeskuksen johtaja, Pekka Kansanen.

Ihan jees pikku pr-tempaus. Positiivisia ympäristötempauksia ei ole ikinä liikaa - eikä huumoria. Ainakin itse kannatan ennemminkin positiivisten asioiden tukemista, kuin vastustamista ja paasaamista. Lieneekö nyt osin tämän tapahtuman ansiota, että sääennusteet lupaavat ylihuomenna pakastuvaa. -10 astetta ja kylmempääkin.

Cartinassa olevat kuvat ko tapahtumasta löydät tästä.

Lisää aiheesta:
www.passaapakkasenpuolesta.fi
www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2009/PPP-tiedote

Vantaanjoessa 3 miljoonaa harvinaista vuollejokisimpukkaa

Vantaanjoesta on löydetty ennätysmäärä harvinaisia vuollejokisimpukoita. Laji on EU-alueella erittäin uhanalainen ja rauhoitettu. Nyt laskettu määrä on suurin koko EU-alueella. Asiantuntijoiden mielestä Vantaanjoessa elävä populaatio on merkittävän kokoinen lajin suojelemisen näkökulmasta.

Vuonna 2004 Vantaanjoki yritettiin saada Naturaan, muutta mm. Helsingin ja Vantaan kaupunki, Uudenmaan Liiton sekä eräät osakaskunnat (kalavedenomistajat) vastustivat asiaa. Silloin KHO ratkaisi asia valittajien hyväksi, koska vuollejokisimpukan esiintymisestä Vantaanjoen alueella ei silloin vielä ollut riittävän luotettavaa tietoa.

Luonnontieteellisen museon tutkijat ovat kartoittaneet Vantaanjoen simpukoiden esiintymistä vuosina 2004- 2007, ja päätyneet niiden pohjalta em lukuihin. Kaikista Suomen vuollejokisimpukoista noin puolet elää Vantaanjoessa Vanhankaupunginkosken ja Nurmijärven Nukarinkosken välisellä alueella.

Euroopassa vuollejokisimpukka on uhanalainen laji, jonka säilymistä ylläpitävät lähinnä Pohjoismaat, Baltian maat, Puola ja Venäjä. Lajin elinympäristön heikentäminen ja tuhoaminen on kiellettyä.

Yhden vuollejokisimpukan laskennallinen luontoarvo on 50 euroa. Sen mukaan laskettuna joen kaikkien vuollejokisimpukoiden yhteisarvo on 150 miljoonaa euroa. Nyt tarkoilla ja luotettavilla tutkimuksilla selville saatu tieto simpukoista on virittänyt keskustelua taas kerran siitä että pitäisikö Vantaanjoki liittää Naturaan.

Cartina kuvatarjontaa: Vantaanjoki

Säästämällä postimerkkisi voit pelastaa albatrosseja

RSPB (The Royal Society for the Protection of Birds) Englanti on käynnistänyt keräyksen albatrossien suojelemiseksi, ja vastaanottavat mielellään heille lähetettyjä postimerkkejä, myyden ne eteenpäin keräilijöille ympäri maailmaa. Tuotto tullaan ohjaamaan albatrossien pelastusoperaatioon. Tarkemmin sanottuna kalastusvälineisiin, jotka säästäisivät mahdollisimman monen albatrossin hengen.

Merkit voi postittaa ao. osoitteeseen omalla kustannuksellaan:

RSPB Stamps
PO BOX 6198
Leighton Buzzard
Bedfordshire
LU7 9XT
ENGLAND

- niitä ei tarvitse höyryttää irti, postimerkit voi leikata kuoresta jättämällä hieman sitä merkin ympärille
- kuoreen vain merkit, siten että mahdolliset Yhdistyneiden Kuningaskuntien (United Kingdom) merkit olisivat erillään muun maailman merkeistä (viimemainituista saavat paremman kilohinnan, ja saavat olla sekaisin).

http://www.rspb.org.uk/supporting/campaigns/albatross/support.asp--

Sivukommentti:

Vuoden 2008 Luontokuvagaalassa albatrosseista esitelmöinyt Tui De Roy kertoi jotain siihen tyyliin, että yksi kookkaiden ja kömpelöiden albatrossien suurimmista vaaroista on kalastusalusten vaijerit. Kun yksi albatrossi jää palaamatta saalistusmatkaltaan, menehtyy usein myös se hautomassa oleva emo, koska se usein ei jätä pesää ennen kuin toinen palaa, tai helkää sen niin myöhään, että on itse liian heikko saalistamaan. Eli jokaista kalastusaluksen vaijeriin menehtynyttä kohti kuolee usein myös toinen emo ja untuvikko / haudonnassa oleva poikanen.

Siis että minkälaisista linnuista on kyse? Albatrossit painaa lähemmäksi kymmenen kiloa, ja niiden siipien kärkiväli on kaksi tai jopa reilu kolme metriä, vähän lajista riippuen. Niitä esiintyy eteläisellä pallonpuoliskolla subantarktisilla merialueilla - kylmien merivirtojen ympäristöön. Siis varsin kaukana Suomesta.

Cartina albatrossi-tarjontaa:
Mustakulma-albatrossi
Kuningasalbatrossi

Kuvatarjontaa kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueista

Kuva: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Helvetinjärven kansallispuisto
Hiidenportin kansallispuisto
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto
Kolin kansallispuisto
Kurjenrahkan kansallispuisto
Lauhanvuoren kansallispuisto
Leivonmäen kansallispuisto
Lemmenjoen kansallispuisto
Liesjärven kansallispuisto
Nuuksion kansallispuisto
Oulangan kansallispuisto
Pallas - Yllästunturin kansallispuisto
Patvinsuon kansallispuisto
Perämeren kansallispuisto
Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto
Pyhä-Häkin kansallispuisto
Pyhä-Luosto kansallispuisto
Petkeljärven kansallispuisto
Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto
Päijänteen kansallispuisto
Repoveden kansallispuisto
Riisitunturin kansallispuisto
Rokuan kansallispuisto
Saaristomeren kansallispuisto
Salamajärven kansallispuisto
Seitsemisen kansallispuisto
Syötteen kansallispuisto
Tammisaaren saariston kansallispuisto
Tiilikkajärven kansallispuisto
Torronsuon kansallispuisto
Urho Kekkosen kansallispuisto
Valkmusan kansallispuisto

Kansallispuistot joista meillä ei vielä ole minkäänlaista kuvatarjontaa on Isojärven kp, Koloveden sekä Linnansaaren kansallispuistot.

Aspskärin linnustonsuojelualue
Espoonlahden luonnonsuojelualue
Hepokönkään luonnonsuojelualue
Herukkapuron luonnonsuojelualue
Hirvisuon soidensuojelualue
Kaitalammen aarnialue
Karkalin luonnonpuisto
Keihäsjoen luonnonsuojelualue
Kempeleenlahden luonnonsuojelualue
Kilpilammen - Lippukallion luonnonsuojelualue
Korouoman luonnonsuojelualue
Kuivasuon luonnonpuisto
Laajalahden luonnonsuojelualue
Langinkosken luonnonsuojelualue
Lemmenlaakson luonnonsuojelualue
Litokairan luonnonsuojelualue
Mallan luonnonpuisto
Martimoaavan - Lumiaavan - Penikoiden soidensuojelualue
Meikon luonnonsuojelualue
Mustasaarenkeitaan luonnonsuojelualue
Nautelankosken luonnonsuojelualue
Närängän luonnonmetsät
Olvassuon luonnonsuojelualue
Pilpasuon luonnonsuojelualue
Pitkäkosken luonnonsuojelualue
Revelin luonnonsuojelualue
Ruissalon luonnonsuojelualue
Ruutinkosken luonnonsuojelualue
Ryövärinkuopan luonnonsuojelualue
Saltfjärdenin luonnonsuojelualue
Siikanevan soidensuojelualue
Sipoonkorven luonnonsuojelualue
Tammiston luonnonsuojelualue
Träskändan luonnonsuojelualue
Valtavaaran-Pyhävaaran suojelualue
Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue
Vestran luonnonsuojelualue


Tulen päivittämään tätä listaa. Palautteet tämän listan puutteista - siis mistä kuvapankissa on tarjontaa, ilman että ovat tässä mainittuna ovat tervetulleita. Saattaa toki löytyä aika paljon sellaisia, missä kuvan hakusanoissa on esim. Träsända ja luonnonsuojelualue, mutta ei "Träskändan luonnonsuojelue", eikä ne sen takia saa oikealla nimellä osumia. On näemmä aika paljon tapauksia missä nimi on kirjoitettu oikein kuvan otsikkoon, mutta että sitä oikeinkirjoitusta ei löydy hakusanoista.

Ja alustavaa listaa ulkomaalaisista kansallispuisto/suojelualue-kuvista:





Alaungdaw Kathapan kansallispuisto
Abel Tasmanin kansallispuisto - Abel Tasman National Park: Uusi Seelanti
Aorakin kansallispuisto - Aorakin National Park: Uusi Seelanti
Bokorin kansallispuisto - Bokor National Park: Kambodia
Channel Islands National Park : Kalifornia USA
Fiordlandin kansallispuisto - Fiordland National Park: New Zealand
Fulufjället National Park: Ruotsi
Jotunheimen National Park : Norja
Kemerin luonnonsuojelualue: Latvia
Lake Manyaran kansallispuisto - Lake Manyara National Park: Tansaania
Masai Maran kansallinen suojelualue - Masai Mara Reserve: Kenia
Mosi-oa-tunya kansallispuisto - Mosi-oa-tunya National Park: Sambia
Mount Aspiring National Park : New Zealand
Nambungin kansallispuisto - Nambung National Park: Austraalia
Namib-Naukluft National Park: Namibia
Stora Sjöfalletin kansallispuisto - Stora Sjöfallet National Park: Ruotsi
Triglavin kansallispuisto - Triglav National Park: Slovenia
Tongariron kansallispuisto - Tongariro National Park: New Zealand
Skaftafell kansallispuisto - Skaftafell National Park : Islanti
Wapuskin kansallispuisto - Wapuski National Park: Kanada

Päiväperhoset levittäytyvät pohjoisemmaksi

Suomen Ympäristökeskuksen tiedotteen mukaan päiväperhoset ovat levittäytyneetlyhyessä ajassa ja maailmanlaajuisesti ennätyksellisen nopeasti kohti pohjoista. Perhosten levinneisyysalueen pohjoisreuna on keskimäärin siirtynyt noin vuosikymmenessä 60 kilometriä pohjoisemmaksi. Kolme lajia oli levittäytynyt jopa yli 300 km pohjoisemmaksi. Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kansainvälisessä julkaisusarjassa juuri ilmestyneessä artikkelissa.

Suomen perhosten levinneisyyttä tutkittiin kahden tutkimusjakson, vuosien 1992-1996 ja vuosien 2000-2004 välillä. Samaan aikaan vuosittaiset lämpösumman kertymät ovat siirtyneet maassamme 200-300 kilometriä pohjoista kohti. Nopeimmin reagoivat perhoslajit ovat pysyneet muutoksessa mukana, mutta useimmat lajit eivät ole tähän pystyneet.

Perhosten lajiominaisuudet selittävät hyvin tutkimuksissa havaitut levinneisyysalueiden muutokset: voimakkaasti liikkuvat perhoslajit, jotka elävät metsänreunoissa ja käyttävät puuvartisia kasveja ravintonaan toukkavaiheessa, ovat levinneet voimakkaimmin. Niityillä elävät perhoset ovat siirtyneet pohjoista kohti selvästi metsänreunalajeja vähemmän. Lajien suojelun kannalta huolestuttavaa on, että uhanalaisiksi luokitellut perhoset eivät ole siirtyneet lainkaan.

Tulosten pohjalta voidaankin ennustaa, mitkä lajit ovat enemmän turvassa ilmastonmuutokselta ja mitkä lajit ovat ongelmissa ilmastonmuutoksen jatkuessa. Esimerkiksi toukkavaiheessa yleisiä ja laajalle levinneitä pensaita ja puita ravintonaan käyttävät haapaperhonen, paatsamasinisiipi ja pihlajaperhonen jatkanevat ilmaston lämmetessä levittäytymistään kohti pohjoista. Toisaalta monet elinympäristöjen vähenemisen vuoksi harvinaistuneet perhoslajit kuten pikkuapollo, tummakirjosiipi ja virnasinisiipi, kohtaavat jatkossa entistä suurempia ongelmia, koska ne eivät pysty seuraamaan niille suotuisan ilmastoalueen siirtymistä
pohjoiseen.

Uutisoinnissa esiin tulleet lajit josta löytyy kuvapankista:

Haapaperhonen
Pikkuapollo
Keisarinviitta

Taas on kuvapankkia hieman trimmailtu

Yks tavoite on selkiyttää kuvapankin käyttöä niin, että kun on kieli valittuna, niin ettei vieraskieliset hakusanat hyppele turhaan silmille. Muun kieliset hakusanat on lähtökohtaisesti piilossa, ja saa esiin vain erikseen klikkaamalla. Keywords-listojakin ollaan hieman lyhennettyä. Nyt siellä näkyy vain ne joita on käytössä 4:ssä tai useammassa kuvassa. Jonkin sortin hakusanalistan kohtuullistamista. Lukumäärä näkyy sulkeissa hakusanan jälkeen. Siitä siis voi hahmottaa vähän tarjonnasta, ja että mitä hakusanoja kuvapankin kuvissa on viljelty.

Toivottavasti sujuvoittaa ja mukavoittaa kuvien etsimistä!

Hakusanat suomeksi: cartinafinland.fi/kuvapankki/fi/keywords.html
Sökorden på svenska : cartinafinland.fi/kuvapankki/sv/keywords.html
Keywords in English: cartinafinland.fi/kuvapankki/en/keywords.html