Vuokrastudion käyttö cartinalaisille kuvaajille jatkossa ilmaiseksi

Ollaan otettu sellainen uusi linja tuon vuokrastudion osalta. Kuvatoimisto Cartinassa mukana olevat kuvaajat saavat jatkossa käyttää sitä ilmaiseksi, mikäli kuvaavat edes osittain kuvatoimistoon laitettavaksi. Ainoa ehto on se, että maksullisen studiovuokraajilla on etuajo-oikeus. Jos kuitenkin rikkoo jotain tai kuluttaa kartonkia, niin sitten joutuu maksamaan rikkomasta tai kuluttamastaan kartongista.

Miltäs kuulostaa? Valitettavasti tästä ei ole suuremmin iloa niille, jotka asuvat kauempana, eivätkä asioi Helsingissä.

Ajatuksena on siis, että jos tämä osittain vauhdittaisi teknisesti tasokkaamman markkinointimateriaaliin käyttökelpoisen modell release studio-ihmiskuvan tarjontaa Cartinassa. Stockkikuvakäyttöön 20% -provikasta kiinnostuneita nuoria mallejakin on jonkin verran kun ilmaantunut, joskin valtaosa heistä ovat olleet kauempaa kotoisin. Uskoisin että saamme aika pian asiaa ryminällä eteenpäin.

Henkka, p. 050-5949725

Hautajaisten kuvaus

Hautajaisten kuvaaminen on oma lajinsa. Siunaustilaisuus kuuluu asioihin joita ei voi kuvata jos on asianomaisena. Teknisesti hautajaisten valokuvaaminen muistuttaa hieman hääkuvausta. Ollaanhan sentään kirkossa, jossa normaalisti valoa on niukasti. Valokuvaajakin on tummassa puvussa - mikäli on mies.

Ainakin omasta mielestä hautajaiset on yhtä lailla valppautta vaativa laji, koska monet asiat tapahtuu vain kerran, voivat olla hyvinkin tunteikkaita, ja ovat hetkessä ohi. Hautajaisissakin on oma kaavansa, mikä on hyvä tuntea. Koko toimitus kestää usein lähemmäksi tunnin.

Toimituksen alkuun kaikkein läheisimmät laskee kukat arkulle. Ei ole aikaa harjoitella. Valokuvaaminen pitää tavallaan aloittaa täydellisillä otoksilla. Hautajaisten kuvaus eroaa monesta muusta kuvaamisen lajista myös siinä, että siunaustilaisuudessa on syytä noudattaa erityistä hienotunteisuutta ja huomaavaisuutta omaisia kohtaan.

Itse en voi vielä sanoa olevani mikään erityinen hautajaiskuvaus-asiantuntija. Onpa minua hautajaisiin viimeisten vuosien aikana joitain kertoja pyydetty. Joitain mallikuvia olen kerännyt oheisten linkkien taakse. Kuvavalinnat ovat menneet ensisijaisesti sen perusteella, ettei kenekään asianomainen olisi tunnistettavasti esillä - huomaavaisesti mahdollisimman anonyymit mallikuvat.

Saapi kommentoida, tai kertoa omia kokemuksiaan hautajaisiin liittyvästä kuvaamisesta. Kuulisin mielelläni muidenkin näkemyksiä asiasta.

www.kuvaus.1g.fi/kuvat/kettunen/hautajaiskuvauksia/

www.kuvaus.fi/hautajaiskuvaus.php

Aino ja Delila tulivat kylään

Puutarhamökillämme kävi tänään ylväitä vieraita! Oman arvonsa tuntevat afgaaninvinttikoirat Aino ja Delila aiheuttivat ihmetystä ja hämmennystä vanhassa kultaisessa noutajassamme. "Ovatkohan nuo koiria ollenkaan?" saattoi oman koiramme ilmeistä tulkita sen ajatuksenjuoksua. Vaalea Aino ja musta Delila käyttäytyivät hillityn arvokkaasti vailla minkäänlaista sählinkiä.

Valokuvaamisen kannalta vaalea ja tumma koira iltapäivän auringossa tuntui melko haasteelliselta. Kuvia tuli räpsittyä jutustelun lomassa, joten paremmalla keskittymisellä kuvaamiseen, olisi tulos varmaan ollut parempikin. Välillä koiria piti myös rapsutellakin!

Myös salaman käyttäminen olisi luultavasti petrannut kuvia parempaan suuntaan. Onneksi raw-kuvista pystyy pelastamaan paljon jälkeenpäin, ainakin kotialbumiin kelpaaviksi kuviksi. Harmittavia mokia huomasin heti kun katsoin kuvia koneella. Koirat poseeraavat vieretysten, vaalea Aino kivasti auringon valossa ja mustan Delilan taustana tumma grillinsuojus! Mutta yllättävän hyvin tuollaisestakin tapauksesta saa vielä katseltavan kuvan - siis ainakin siihen kotialbumiin!

Parissa tunnissa pari sataa kuvaa koirista, joiden luonteessa on kaiketi puolet kissaa. Tässähän alkaa tuntea itsensä Ainon ja Delilan hovikuvaajaksi!

Valkoposkihanhia Pääkaupunkiseudulla aiempaa enemmän

Tutkijat laskivat heinäkuun lopussa Helsingin ja Espoon kerääntymispaikoilta hteensä 3 474 valkoposkihanhea. Poikueitten määrä kasvoi 17 prosentilla viime vuodesta. Valkoposkihanhien kokonaismäärä pääkaupunkiseudulla kasvoi 54 prosentilla edellisestä vuodesta.

Eniten kasvoivat (64 prosenttia) aikuisten, ilman poikuetta olevien hanhien määrät. Tämä saattaa johtua touko-kesäkuun kylmistä ja kovatuulisista sääjaksoista, jolloin kokonaisia poikueita on voinut tuhoutua. Poikueensa menettäneet emot laiduntavat nyt muiden hanhien mukana rantanurmikoilla. Mukana on myös esiaikuisia, vielä pesimättömiä lintuja.

Koko Suomen pesimäkanta on edelleen voimakkaassa kasvussa. Vuonna 1995 pesiviä pareja havaittiin 32, vuonna 2003 niitä oli 550 ja vuonna 2007 jo 1900. Suomessa valkoposkihanhi pesii koko rannikkoalueella itärajalta Perämerelle. Suurimmat keskittymät ovat pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Helsingin, Espoon ja Sipoon saaristossa pesi vuonna 2008 yhteensä 1 034 paria ja Turun kaupungin alueella 215 paria. Sisämaassa valkoposkihanhet pesivät Lahden Vesijärvellä, Päijänteellä, Etelä-Karjalassa ja Oulujärvellä. Valkoposkihanhi on sopeutunut erinomaisesti Suomen luontoon eikä sen kannankasvulle ole näkyvissä rajoittavaa tekijää.

Valkoposkihanhien suuri määrä on aiheuttanut kiistelyä. Ulosteet hankaloittavat erityisesti uimarantojen ja rannan tuntumassa olevien nurmialueiden virkistyskäyttöä. Ongelmia on ollut myös golfkentillä. Hanhet siirtyvät laiduntamaan rantanurmien ulkopuolelle vasta poikueiden saavutettua lentokyvyn elokuun puolivälin tienoilla. Toisaalta hanhet ovat myös kaupunkikuvaa elävöittävä nähtävyys, jota tullaan ihailemaan kauempaakin.

lähde: Suomen ympäristökeskus

Cartinan kuvapankki: valkoposkihanhi

Monenlaisia pieniä uudistuksia

Yksi viime aikojen näkyvä muutos on toki se, ettei foorumi-linkkiä näy Cartinan sivujen vasemmanpuoleisessa palkissa. Sinne alkoi tulemaan sellaiseen tahtiin forum-spammia. Otin sieltä julkisen puolen pois. Rekisteröityä toki pääsee yhä periaatteessa kuka vaan. Mutta kirjoitusalueina siellä on ainoastaan se osio mihin on tarkoitettu vai kuvatoimiston kuvaajille.

Ulkomaanmyynnissä on minun nähdäkseni kuvatoimistomyynnin suurempi mahdollisuus. Toisaalta siellä kilpaillaan tietyllä markkinoilla kovasti hinnalla, osin toki tarjonnan tasolla. Ulkomaalaisten kuvatoimistojen kuvien tekniset tasovaatimuksetkin ovat täysin toista luokkaa kun mihin Suomessa ollaan totuttu.

Cartinan ilmoituksia on näkynyt Google-sivuilla pari viikkoa. Sieltä on englannin ja latinankielisillä nimillä + photo tai image sanoilla löytää tiettyjä Cartinassa suhteellisen hyvin esillä olevaa parempaa tarjontaa. Teen noita ilmoituksia uusille lajeille sitä mukaan kun tarjontaa on edes jonkin verran. Jos jostain lajista / aiheesta on vain pari kuvaa, niin ei sellaisen katsomista varten kannata vielä potentiaalisia asiakkaita koittaa haalia. Aktiivisempi markkinointi lähtee siis sitä mukaan parempaan vauhtiin, mitä paremmaksi oma tarjonta saadaan.

Yksi vaihtoehto ulkomaanmyynnin edistämisessa on toki sekin jos laittaisi kuvia jonkin jo valmiiksi kv-perspektiivillä vakavasti otettavan toimiston myyntiin. Cartinalla on jo jonkin aikaa ollut soppari Alamyyn. Alamyhan on eräänlainen kuvatoimistojen kuvatoimisto. Ja on näemmä muutama suomalainen toimisto, Kuvaario ja Gorillakin laittanut kuvaajiensa kuvia sinne myyntiin. Usealla cartinalaisella kuvaajalla on toki kuvia suoraan tuolla. Voipi olla yksi ihan varteenotettava vaihtoehto, täydentävä kuvanvälityskanava. Olen ladannut itsekin sinne vasta 4 kuvaa, mutta varmaankin tulen jatkamaan sitä. Jos Cartinan kuvia alkaisimme ladata toonne, niin ne pitäisi olla järjestäin kaikki interpoloitu 20 mp:n kuviksi. Ja interpolointi olisi parempi tehdä suoraan raakatiedostosta, eikä jpg-kuvasta. Siltä osin jos kuvaajat haluavat siirtyä siihen että Cartinan kautta kuvat menevät myöös Alamyyn, niin tiedostot pitäisi saada tehtyä isommiksi kuin mitä ovat tähän asti olleet. Muuten kuvat eivät läpäise Alamyn laaduntarkistusta.

Canonin Eos 5d II:sen (21mp) tiedosto menee sinne sellaisenaan. Kun kaivelin läpi vanhoja 6mp (10D) 8 mp (20d) sekä 40d ja 50d:n raakatiedostoja, ja tein niille interpoloinnin Alamyn mittoihin, niin hupsis. Yllättävän pieni osa kuvista oli enää 100% tarkastelulla enää sen tasoisia että ne edes miellyttivät minun silmään. Pitää näemmä minunkin kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota siihen että millä ja miten kuvaan. Ettei tule huttua.

ps. Viime perjantaina eräs vanha asiakkaamme kyseli taas lisäkuvia erään Vodka-brandin kv mainontaan. Tällä kertaa haettiin talviaihetta ja jääkiteitä. Se kait on sellaista suomalaista mitä ulkomailla ei sillei ole. Että jos tarjonnan laajuudella ja tasolla ei kovin helposti kilpailla kansainvälisessä kärjessä, niin hyvillä ja uniikeilla aiheilla. Viimeksi tämä Vodka-brandi osti meiltä yhteen kuvaan määräaikaista käyttöoikeutta 4950 egen hintaan (alv0).

Perinnemaisema - parhaimmillaan

Perinnemaisema ja sen hoito on yksi merkittävä Saaristomeren kansallispuiston erikoisuus, jota Metsähallituksen toimesta vaalitaan. Kansallispuiston alueella on noin 300 hehtaaria hoidettua perinnemaisemaa, lehdesniittyjä, hakamaita, ketoja, rantaniittyjä ja nummia, joita saaristolaisten karja laiduntaa.
Kansallispuiston tavoitteena on Saaristomeren luonnon ja kulttuurin suojelu, perinteisten luonnonkäyttömuotojen turvaaminen, elävän saaristoyhteisön säilyttäminen sekä ympäristötutkimuksen edistäminen.
Perinnemaiseman hoito mahdollistaa monipuolisen kasvillisuuden säilymisen, jota muuten uhkaa taantuminen maiseman umpeen kasvun seurauksena.
Tätä umpeenkasvua on tapahtunut asutuksen ja karjankasvatuksen sekä viljelyn vähennyttyä saaristossa.
Nykyään perinnemaisemia entistetään ja hoidetaan paljolti talkoovoimin. Tavoitteena on palauttaa ympäristö mahdollisuuksien mukaan alkuperäiseen tilaan, hoitaen sitä vuosittain niin, että lopputulos vastaa entistä niittyä tai laidunta. Vanhoja työmenetelmiä pyritään elvyttämään mahdollisuuksien mukaan.

Heinikossa puhisee

Puutarhamökkimme pihapiirissä on liikuskellut monena kesänä siilejä. Tänä kesänä näyttää siltä, että eräs yksilö on valinnut meidän pihamme suosikkipaikakseen. Joka päivä se kulkee vakireittejänsä pitkin pihaa, eikä se edes välitä pihaa "vartioivasta" koirasta. Päinvastoin! Marssijärjestys näyttää muuttuneen siten, että siili kulkee, missä haluaa, ja koira väistää tarvittaessa. Sympaattinen piikkipallo tuntuu tulevan päivä päivältä rohkeammaksi ja röyhkeämmäksi...

Eräänä päivänä törmäsin siiliin, kun se oli pyrkimässä sisälle mökkiin! Koiramme ruoka-astia on sisällä heti ovenpielessä, ja siellähän siili ahmi koiran nappuloita. Kehottaessani ystävällisesti sitä poistumaan, se vain puhisi kiukkuisesti ja jatkoi rouskututtamistaan. Eipä auttanut muu kuin ohjata ruokavaras ulos kädestä pitäen (hieman pisteli). Siili teki pienen kierroksen ja palasi saman tien oven suuhun kärkkymään sisälle pääsyä. Piti mennä oikein eteen seisomaan, ettei se rynnännyt takaisin mökkiin. Täytyypä olla tarkkana, ettei veijari toiste pääse ahmimaan toisten ruokia. Hauva kun itse ei tunnu välittävän tuon taivaallista vaikka muut käyvät sen ruokakipolla.

Pari päivää myöhemmin siili ilmestyi pusikosta ja katsoi minua sen näköisenä, että minun oli pakko hakea sille pari nappulaa! Puutarhassa siilille kyllä syötävää riittäisi, mutta pitäähän kuvauskohteelle jonkinlaista palkkiota maksaa! Muutama kuva tuli otuksesta järkkärilläkin napsittua, mutta enimmäkseen kuvasin siitä videokuvaa kännykällä. Kaverisiili olisikin oiva kohde kokeilla vähälle käytölle jäänyttä järkkärin videokuvaustoimintoa. Siitä kylläkin pitäisi maksaa jo useampi palkkionappula!

Ohessa vielä lyhyt pätkä nappulan rouskutuksesta!