Akuutti kuvatarve: Laajaan kv-kampanjaan etsitään kuvia missä ihmisiä viihtyy suomalaisessa luonnossa

Asiakkaalta tuli akuutti kuvatarve, johon täydellisiä kuvaehdokkaita ei ainakaan ole liikaa (lue: yllättävän vähän). Iloisia ihmiskuvia ja mikäli lähikuvia tunnistettavista ihmisistä, niin tarvii olla model release-oikeuksin. Kuvassa esiintyvät henkilöthän ei suinkaan tarvitse olla tunnistettavissa, kunhan kuvassa kuitenkin on ihmisiä. Se, että on ihmisiä, on se juttu. Model release ei siis ole kynnyskysymys!

Ja asiakkaani tuntien haluavat yksinoikeudella. Jos jotain tähän liittyvää löytyy omista arkistoista, niin voisi kannattaa pikaisesti heittää tyrkylle. Tällaisissa proggiksissa kuvakorvaukset ovat kuvaajan näkövinkkelistä rahakkaimmasta päästä.

Ja akuutilla kuvatarpeella tarkoitetaan sitä, että kuva pitäisi löyty tämän päivän aikana. Mainostoimisto esittelee tarjontaa huomenna keskiviikkona eteenpäin loppuasiakkaallen.

---

We are currently working on a campaign for our client for which we need
lifestyle photos that portray people enjoying various activities in
Finnish nature.

4 concepts we're currently looking for:

1. barbecue in Finnish nature
2. couple watching sunrise/sunset
3. midnight sun celebration
4. sauna - photo from the outside

Jos löytyy kuvaehdokkaita tyrkylle, niin meilaa leiskat os. info@kuvaus.fi

Tee-se-itse Hubble avaruuskuva

Varoitus: Tämä on sitten sarjassamme ei ihan niin vakavasti otettavia juttuja. Asiaan. Aloitamme sillä että jätämme ikkunan riittäväksi pitkäksi aikaa pesemättä. Mieluiten ruudun pitää myös olla vanha ja naarmuinen. Lähtötilakuva pitää ehdottomasti ottaa mahdollisimman kauniina syys-sunnuntai-päivänä kun kova valo porottaa suoraan päin.


Seuraavaksi avamme kuvan kuvankäsittelyohjelmassa ja muutamme levelssissä tummuutta. Kuvan keskiharmaa vedetään hyvin tummaksi, minkä myötä kuva alkaa heti saamaan tähtitaivaan olemusta.

Kuvaa sävytetään vähän vihreämpään suuntaan. Kuvaan voi lisätä oman maun mukaan saturaatiota, tai käyttää kuvankäsittelyohjelman filttereitä antamaan kuvalle eloa.

Se, että missä määrin kuvan pyörittelyä haluaa jatkaa on makuasia. Itse tein kuvan tämä aiemman jälkeen lähinnä sen että tein layerin ja magic toolilla nappasin osan kuvan ylälaidasta ja muunsin sitä high key-tyyppiseen suuntaan. Tämä antoi mielestäni kuvalle vähän syvyysvaikutelmaa. Lisäksi pehmensin joitain kuvan osa-alueita. Ainoa asia mitä kloonailin kuvasta pois, oli toi yksi likapisaran valuma joka näkyi ylhäällä vasemmalla. Jossain määrin kuvattu ikkuna oli jopa hieman liiankin likainen.


Avaruuskuvani sain aikaiseksi vallan käymättä minkäänlaista astronauttikoulua, törsäämättä miljardeja avaruusohjelmaan ja -varusteluun. Oikeastaan toi kaikki syntyi vartissa ja niin ettei tarvinnut prosessin aikana kertaakaan nostaa takapuoltani työpöydän tuolilta. Ajatus lähti siitä kun yritin katsoa työpöytäni yli ikkunasta ulos, huonolla menestyksellä. Sanoisin että kuva syntyi aika minimaalisilla ponnistilla ja omalla painollaan. No olihan sunnuntai. Silloin voi levätä ja olla vähän vapaalla - lupa ajatella toisin. Kun katson tuotostani, niin tulee mieleen Pink Floydin "Cluster One"-kappale. Kuva voisi toimia kuvituskuvana moneen muuhunkin kuin likaisen ikkunan kuvittamiseen.

Jos taas haluaa hakea inspiraatiota ja perehtyä oikeisiin avaruusjuttuihin ja -kuviin, niin suosittelen perehtymistä osoitteeseen. hubblesite.org

Ps. Ja iltapäivän puolella, kun aurinko ei paista työhuoneeni ikkunaan, niin läpi näkee kuin siinä ei lasia olisikaan. Joskus vain kannattaa pidättäytyä liialta siivoamiselta.

Mitä tarkoitetaan kuvituskuvan riittävän hyvällä teknisellä laadulla?

Kuvatoimistoomme tulee paljon yhteydenottoja kuvaajilta, jotka haluaisivat laittaa kuviaan myyntiin. Positiivista. Kuvissa voi olla sisältö tai ideaa. Harmillista sen sijaan on se, että hyvin monilla potentiaalisilla kuvaajilla asia tyssää kuvien heikkoon tekniseen laatuun. Mitä se sitten tarkoittaa, ja mitä asialle voisi tehdä? Paljonkin on tehtävissä - kunhan kuvaajalla vain on hieman aikaa ja motivaatiota oman teknisen osaamisen vahvistamiseen. Joidenkin osalta saattaa esim. tarkoittaa jalustan käyttöä, täysautomaattiohjelmasta manuaaliasetuksiin siirtymistä. RAW-tiedostolle kuvaamista, ja kuvankäsittelyn perusteisiin perehtymistä. Hyvälläkään kameralla ja ammattitason optiikalla teknisesti hyvä kuva ei synny mitenkään automaattisesti.

Toisaalta kuvaavaa on ehkä se, että ne joilla on isoimpia haasteita oppimisen ja kehittymisen kannalta kuvaavat tyypillisesti jollain pokkarityyppisellä kameralla, eikä tällaisilla ole välttämättä käsitystä, mielenkiintoa tai osaamista tehdä kuvilla minkäänlaista peruskäsittelyä. Monilla kuvaaminen on puhtaat taiteellista, mihin ei haluta sotkea tekniseen hifistelyyn.

Joillain kuvaajilla voi myös olla kova pala ottaa kuvapalautetta vastaan, kun kuvitellaan herkästi etenkin omien kuvien olevan helmiä. Toki helmiä saattaa olla joukossa. Yksi pitää yhtä sisällöllisenä helmenä, ja toinen toista. Valokuvat kun ovat aina osin subjektiivisia asioita.

Jos kuvapalaute ei vastaa omia tuntemuksia, niin palaute voi johtaa närkästymiseen. Kuvaavaa on myös se, että ne joilla kuvan tekninen laatu on täysin hukassa, sanovat etteivät ymmärrä yhtään että mistä näiden kirjoitusten termeissä on kyse. Jpg? Aukko? Värilämpötila? Tai osaavatko edes tunnistaa tärähtämättömän kuvan tärähtäneestä? Alivalottuneen ylivalottuneesta?

Etenkin pokkareilla otetut, tai järjestelmäkameroilla + himmeillä laseilla otetut kuvat kohisevat tyypillisesti hyvin paljon. Kittilasit antavat monesti - ainakin isoilla aukoilla kuvattuna varsin pehmeitä kuvia. Ennemminkin kuvat saisi olla terävöimättöminäkin 100% suurennoksella huipputeräviä. Yleensä reilu himmentäminen antaa kuville terävyyttä, ja samalla syväterävyyttä, siis myös halvemmilla objektiiveilla - kunhan pimeämmissä olosuhteissa malttaisi käyttää jalustaa.

Pokkareilla voi saada moniin tarpeisiin jotenkin kelpoa kuvaa lähinnä hyvissä valaistusolosuhteissa, eli runsaassa mutta pehmeähkössä myötävalossa. Pokkarit on ehkä ihan kelpo ratkaisu sellaisille jotka eivät missään nimessä halua tai jaksa tehdä kuvien ottamisen jälkeen mitään, kunhan kuva napinpainamisesta olisi edes jotenkin jossain esityskelpoinen. Pokkarit vääntää helposti saturaatiota (luonnotonta värikylläisyyttä), ja heikommalla dynamiikalla polttaa huippuvaloja puhki - jättäin monesti samalla myös tumman pään tukkoon. Tasokkaampaan kuvaan tähtäävä ottaa tekniikan haltuun, eikä käytä vihreätä ruutua tai muuta täysautomatiikkaa.

Staattista kohdetta ei ehkä ole tarkoituksenmukaista kuvata 1/3000 valotuksella ja lähes täydellä aukolla, niin kuin monen pokkarin automatiikka herkästi ottaa kuvan. Ja mitä autowhitebalance (automaattinen valkotasapaino) tekee kuville. Onko värit luonnolliset tai muuten miellyttävät. Suoraan jpg:lle kun kuvaa, ja pakkaa + terävöittää, niin se rajoittaa mahdollisuutta käyttää kuvia vaativimpiin (isompiin) tarpeisiin. Kuvatoimistoista ostetaan kuvia varsin usein julisteisiin, messuille ja muuhun missä kuvaa käytetään hyvin isossa koossa. Siinä kuvan tekninen laatu on hyvin kriittistä. Sen näkee heti jos kuva on vain vähän sinne päin kuvatta, ajatuksella että kunhan on ok 10*15 paperilla, tai matalaresoluutioisena netissä.

Teknisesti hyvä kuva edellyttää jonkin verran asioihin perehtymistä, kameransäätöjen ymmärtämistä ja mielummin kuvankäsittelyn perusteiden hallintaa. Photoshoppia ei tarvitse hommata, mutta esim. Lightroom on hyvin suositeltava. Monilla liian vanha ja tehoton tietokone saattaa olla kuvatuotannon pullonkaula. Joillain kamera. Toisilla asenne, laiskuus. Teknisesti hyvä kuva vaatii yleensä pientä vaivannäköä, tai oikeammin pientä sisäistämistä kuvaamisen saloihin. Sen jälkeen kuvaamisessa syntyy teknisesti hyvää kuvaa kautta linjan. Itselläni on ainakin sellainen ajatus, että jos kuvaan jotain, niin ennemminkin kuvaan kunnolla, ja huolehdin teknisesti laadusta - jos aihe on vähääkään potentiaalinen. Muuten harmittaa suunnattomasti jos hyvä aiheen kuva ei kelpaakaan, kun on liian rupunen. Siinä tapauksessa kuvaamisen, kuvan tallentamisen, säätämisen ja esille laiton vaiva mennyt kokonaan hukkaan. Se on tietenkin eri asia jos kuvaa vain omaksi iloksi, eikä ole pienintäkään ajatusta saattaa kuviaan mihinkäänlaisen hyötykäyttöön.

Kun ymmärtää miten se teknisesti hyvä kuva syntyy, mistä koostuu, niin on myös helpompi olla liikkeellä sellaisissa olosuhteissa missä sen saa mahdollisimman hyvin napattua suoraan kennolle. Mitä paremmin kuva on kuvattu, niin yleensä se vähemmän kuvalle tarvitsee tehdä peruskuvankäsittelyä sävyjen ja säätöjen korjaamiseksi. Ainakin itse säädän kuvia nykyään hyvin harvoin Photoshopissa. Valtaosalle kuvista teen kevyen raakakonvertoinnin Lightroomilla, josta kuvat tulevat työstyvät hyvin nopeilla ja yksinkertaisilla säädöillä kättökelpoisina ja hyvälaatuisina vaativampaankin tarpeeseen.

Kuvaamisessa olennaista on:
*pienellä asa-herkyydellä
*himmentää reilusti / tai käyttää ammattilaseja joiden piirtokyky on hyvä isommillakin aukoilla
*käyttäää jalustaa, mikäli valotusajan ovat pitkät ja tärähtämisen vaara olemassa
*kameran RAW-muodon suosiminen hyvän kuvankäsittelyn ja laadun varmistamiseksi

Kuvankäsittelyssä olennaista on:
*huippuvalojen säätäminen
*kuva-alalle lipsahtaneiden epäolennaisten aiheiden rajaaminen pois
*horisontin suoristus
*värilämpötila

Nämä oli ensisijaisesti kuvan teknisen laadun tarkasteluun liittyviä asioita. Omat isot erilliset lukunsa on toki siinä, että mitkä ovat hyödyllisiä aiheita, ja miten niitä on tarkoituksenmukaista visualisoida. Monissa aiheissa sen tarkoituksenmukainen kuvaaminen edellyttää myös aiheen tuntemista. Tai ainakaan siitä ei ole haittaa keskeisimpiin kysymyksien visualisoimiseksi.

Myös salamankäytön / valaistuksen taito on yksi iso kysymys. Jos vallitseva valo ei ole ihan optimaalista, niin voiko asialle salamoilla tehdä jotain, vai pitääkö palata paikalle kuvaamaan paremmalla ajalla? Tai onko koskaan sellaista aikaa jolloin siihen kohteeseen tulee valo nätin ideaalisti. Monissa pimeämmissä paikoissa sitä optimaalista valoa ei ikinä ehkä ole, vaan kuva pitää ottaa tavalla tai toisella valaistuksellisia apuvälineitä käyttäen - salamalla, heijastimilla tai diffuusionkankaalla.

Mitä tavallisemmasta aiheesta on kyse, niin sen parempaa teknistä laatua kuvalta normaalisti odotetaan. Ja vastavuoroisesti mitä harvinaisemmasta aiheesta on kyse, missä kuvaajalla on selkeästi perehtyneisyyttä asiaan, ei se kuvan tekninen laatu ole myynnin kannalta ihan niin kriittinen asia.

Ko. Järvimaisemaa kun klikkaa, niin se aukeaa isompana, mikä ehkä helpottaa kuvan teknisen laadun ja kuvan peruskäsittelyn arviontia. Maisemat, kasvit ja linnut on niitä kaikkein kuvatuimpia aiheita, joiden teknisen laadun odotukset on hieman korkeammat kuin monien muiden aiheiden. Etenkin lintukuvat pitäisi melkein olla valovoimaisilla kiinteillä huippulaseilla kuvattuja, jotta niissä olisi myyntipotentiaalia.

Toimintastrategia ja sen toteutuminen

Kuva otsikko on lähinnä nimi kuvalle, eikä aihe kirjoitukselle.

Pitkä valotusaika voi joskus tehdä ihmeitä. Ja aina pitkiä yövalotuksia ei suinkaan tarvitse kuvata kamera tiukasti jalustalla tärähtämättömänä. Tämä kuva on otettu yhdellä 20 sekunnin valotuksella, missä kameraa on sopivasti liikuteltu. Ei mitään taskulamppua, tai muuta ylimääräistä apuvälinett.. Kävelin illalla Pasilassa, ja otin lennosta yhden kuvan, mukaan sattui niitä katu- ym valoja mitä siinä ympärillä oli. Ja sattuihan tuo junakin juuri ajamaan tuosta ohi. Kuvaan ei ole jälkeenpäin lisätty tai siitä poistettu mitään. Sävyt ja säädöt on laitettu kohdilleen. Siltä osin naturelli, joskin varsin abstrakti kuva.

Valon leikkiä. Kaukana siitä minkä silmä normaalisti näkee ko. tilanteessa. Olisi ehkä vertailun vuoksi pitänyt ottaa normaalikuva perään, pelkällä still-maisemalla. Toisaalta olisin voinut ottaa myös pystyversion.

Mitäs tuumitte..?

Pöytäkoneeni virustorjunta

Tällainen virustorjunta-asiantuntija hiippailee päivittäin työhuoneessa, yleensä painelee seinää pitkin, välillä pöydällä. Hauska, mutta kiireinen veijari. Kuvassa tämä on ilmeisesti minulta irronnutta hiuskiekuraa tutkimassa.

Klikkaamalla kuvaa, saa sen aukeamaan isompana.

Kelit kylmenee - takassa leimahti tuli

Alkaa illat viilentyä sen verran, että piti tänään lämmittää keittiön takka ensimmäisen kerran tälle syksylle. Kuvaa klikkaamalla pääsee katsomaan kuvaa vähän tarkemmin. Oli jo hetken melkein sellainen tunne kuin olisi ollut samoilemassa jossain kairassa, istumassa iltanuotiolla - keskellä ei mitään. Kuvitelmissani vain.

Matin talot -ohjelmasta selviäminen vaatii tiukkaa keskittymistä

Silminnäkijä-ohjelma tiputti aikamoisen pommin.
http://areena.yle.fi/video/448407
Journalismi ei ole aina politiikoille kovinkaan mukava asia. Kun toimittajien kanssa on tekemisissä, niin on yleensä syytä olla puhtaat jauhot pussissa, tai miettiä tarkkaan sanomisiaan. Jos ikävä totuus sittenkin paljastuu, niin sitä voi joutua hieman kyseenalaiseen valoon.