Portfolio-kuville merkittävää nettinäkyvyyttä

Noin viikko sitten Cartinan alavalikkoon lisättiin Cartina portfolio-tekstilinkki. Kaiken järjen mukaan tämän pitäisi nostaa aika merkittävästi portfolio-kuvien rankkauksia Googlessa ja portfolion näkyvyyttä. Aiemin se on ollut vain etusivulla, vaikka valtaosa trafiikista tulee suoraan alasivuille, eikä etusivulla välttämättä käydä. Niin, ja nyt kuvaaja saa itse laitettua sinne perään myös linkin, esim. kuvassa esiintyvän henkilön / tahot sivuille tai wikipediaan - ja halutessaan myös kuvaaja omille sivuille. Myös tämä lisää sivun ja siinä olevan kuvan huomioarvoa ja rankkausta.

Joitain katselin. Näytti ...erittäin hyvältä. 55 portfolio-kuvaani näkyy tällä hetkelle portfoliossa tällaisina. Rankkaukset tuntuis olevan nyt merkittävästi korkeammat kuin kuvapankkikuvien keskimäärin. Eipähän ole niin paljon tärkeysastetta vähentäviä muita hakusanoja, vetämässä rankkausta alas. Se nimi minkä kuvalle antaa, on indeksoinnin ja rankkauksen kannalta se juttu. Sille osumia saa hyvin takuuvarmasti. Omista kuvistani löysin useimmat ekalta, tokalta tai kolmannelta sivulta, vaikka googlesta löytyi samasta aiheesta satoja tuhansia kilpailevia kuvaehdokkaita. Kokeilin "nokia store (sivu 3/215 000 000 osumaa)", "eero aarnio", "Jaana Pelkonen", "Olli-Pekka Kallasvuo, Nokia" (sija 9/ 43000 osumaa), "Erkki Liikanen", "whiteout", "Toni Nieminen", "ravintola bistro", "mehiläinen", "Tarja Halonen", "itämeri rehevöityy", "polvileikkaus", "dextra" (6/138 000 osumaa), jne.... Olihan tuossa about jotakuinkin ne keskeisimmät teemat mitä noissa minun tähän astisissa portfolio-kuvissani on ollut. Viikossa keskeisimmät kuvat ja aiheet sai aika huikeat sijoitukset. Voi olla että loputkin aiheet on vielä vasta indeksoitumassa.

Taidanpa tehdä sinne lähiaikoina merkittävää täydennystä. Ainakin tämä perusteella portofolio kuvalle on tuota kautta varsin taattu nettinäkyvyys. Jos kuva on hyvä, niin pitäisi kaiken järjen mukaan myydä tehokkasti kuvaajan palveluja. Vain parhaimpia kuvia klikataa, vain niistä / osaamisesta asiakkaat ovat kiinnostuneita. Ja Cartinassa mukana oleminen tietty ilmaista. Jos kiinnostaa muita freenlance-kuvaajia, niin saapi olla yhteyksissä. Ajatushan meillä on, että tästä saadaan kuva-ja kuvauspalveluiden ostajille kiinnostava netti-ikkuna portfolio-kuville. Ratkaisu tai vähintään lisäapu kaikille sellaisille tasokkaammille kuvaajille, joiden omilla sivuilla potentiaalisia asiakkaita ei vieraile riittäviä määriä. Jos asiakkaat ei löydä portfoliokuviasi, niin ei niillä silloin ole myyntiä edistävää vaikutusta. Jos olet kuvaaja, ja kiinnostaa saada mallikuvillesi, kuvauspalveluillesi eli työosaamiseksi käyntikorteille lisänäkyvyyttä, niin kysy meiltä, info@kuvaus.fi tai 050-5949725

Hyvää Joulua

Kuvatoimisto Cartinan jouluaiheisia kuvia löydät täältä.

Jotain valokuvanäyttelyihin ja kuvataiteeseen suuntautuneille

Cartinassa otettu taas pari isoa askelta. Uusi kategoria "gallery"-kuvat. Tarkoitettu siis näyttelyiden pitäjille, valokuvataiteilijoille ja ammattilaisille joilla on valmiiksi printattua valokuvataidetta myytävän, ja jotka voivat itse laskuttaa. Ajatus on pikemminkin tarjota ilmainen virtuaalinen galleria valokuvataiteen ammattilaisille, jotka haluavat löytää ostajaehdokkaita. Gallery-kuville ei ole automaattisesti määritettyä hintaan. Pikemminkin niin, että kuvat ovat tarjouspyyntö-perusteisesti esillä. Puhtaasti kuvaajan ja asiakkaan välinen asia. Tarjoamme siis ilmaisen julkaisualustan valokuvataitteelle. Kuvaajan profiilisivun kautta asiakas voi lähettää tarjouspyynnön kuvaajalle. Tai jos tiedustelu tulee Cartinan kautta, niin välitämme viestin sellaisenaan kuvaajalle. Eikä mikään tietenkään estä kuvaajaa huomiota kentässä määrittämästä tauluilleen hintaa, mikäli niin haluaa toimia, eikä tarjouspyyntöperusteisesti. Taulukauppa on puhtaasti ja kokonaan kuvaajan ja asiakkaan välinen asia. Taulukuvia asiakkaat voi erikseen etsiä laajennetun haun kautta, missä kuvia voi nykyään etsiä myös hintakategorian mukaan. Gallery-kuvat on yhtenä omana kategoriana. Aiemmin kuvien etsiminen oli hintaluokan mukaisesti mahdollista vain rf-kuvien osalta. Nyt myös vanhemmilla pikkukuvilla on vesileimat, siis jos kuvaaja on valinnut saada leiskakuvilleen vesileiman.

Jatkossa gallery-kuvat löytyvät laajennetun haun kautta omana hintakategoriana RM hintaluokka 4, eli esim. suoraan os. http://www.cartinafinland.fi/fi/search?word=&rm=on&rm_price_group=4&rf=on&price_limit=&rm=on&rf=on Kovat ovat siis hakusanoin kuvapankin muun aineiston joukossa, ja tuonne sijoitettuna tulevat todennäköisesti löytymään varsin hyvin myös hakukoneista - hyvässä ja pahassa. Joidenkin mielestä hyvä nettinäkyvyys on merkittävä plussa. Toiset taas toivoo ettei sellaista, ole jos esim. ovat sitä mieltä että väärinkäytöstä, eli kuvavarkauksien riski on liian suuri.

ps. Cartina Gallery on ammattilaisille yhtälailla ilmainen, siinä missä Cartina portfoliossa mukana oleminen kaikille portfolio-kuviensa esittelystä kiinnostuneille freenlancereille.

Ryhtyisinkö maanviljelijä-parturi-taksikuski-valokuvaajaksi?

Jos olen taitava, täysin oppinut ja kaiken osaava valokuvaaja, niin saan hirveästi palkkaa ja jatkuvalla syötöllä työtarjouksia arvostamiltani organisaatioilta. Teen koko ajan luvattoman hauskoja ja helppoja kuvauksia. Olen jatkuvasti pitkillä kuvausmatkoilla. Elämä hymyilee. Illat ja viikonloput pyhtän perheelle, tai harrastajan jotain oikeasti virkistäviä ja rentouttavia asioita. Työajalla ottamani ja käsittelemäni kuvat revitään käsistä, eikä kenelläkään ole koskaan ollut pienintäkään kielteistä sanottavaa mistään kuvaussuorituksestani, kuvastani tai kuvien toimitusajoista – tai mistään muusta tekemisestäni tai sanomisesta. Kuvieni tekijöoikeuksia kunnioitetaan. Kuvavarkauksista en tiedä mitään. Jos asiat olisi todella hyvin, niin se voisi mennä jotenkin tuolla tavalla. On realistisempaa tiedostaa että valokuvaajan ammatti on kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista. Arvostetuimpien ammattien luettelossa valokuvaaja vissiin sijoittuu sinne häntäpäähän. Aika monet vissiin kuvittelee kuvaamisen olevan helppo napin painallus, ja että kuva on sillä selvä. Vähän niin kuin digipokkarilla räpsiminen.

Jos arvostusta mitataan ammattilaisen palkan muodossa, niin valokuvaajan ammatti kuuluu valitettavasti rankkauksen häntäpäähän. Jotkut sanovat, että tienatakseen kuvaajan pitää olla taitava markkinoimaan itseään, eli tunnettu ja arvostettu maksukykyisimpien asiakkaiden keskuudessa. Ja jotta näin on, niin kuvaaja ei voi olla liian taiteellinen tai ylimielinen persoonallisuus tai muutenkaan huonosti käyttäytyvä. Vissiin aika monet menestyneemmät ammattikuvaajat on joko oikeasti todella taitavia tai keskikertaisuuksia mutta sitäkin paremmilla sosiaalisilla taidoilla. Parhaiten menestyneet on todennäköisesti sekä että.

Valokuvauksessa jyllää kysynnän ja tarjonnan laki. Kameroita saa jo äärimmäisen halvalla, prismoista, marketeista sekä pienemmistäkin putiikeista. Kohta niitä varmaan saa ruokakaupoistakin, ennen kassan purukumien ja suklapatukoiden vierestä. Oikeammin hyvä kamera löytyy melkein joka toiselta vastaantulevalta kaduntallaajalta kuvausvalmiina – kaulasta. Digijärkkärit on siis jo hyvin monilla, melkein kaikkialla. Monikohan suomalainen ottaa vuosittain edes jonkin verran kuvia jonkinlaisella kameralla tai vähintään kännykällä, ja julkaisee tai peräti tuputtaa sen jollekin, jonnekin ”hyötykäyttöön” tai vähintään kommentoitavaksi. Pitäisikö kääntää kysymys toisin päin, että kuinka moni ei sitä tee? Kuvaus on hyvin yleistä. Tämän lisäksi turhan monet harrastajat kaipaavat kipeästi kuvilleen julkisuutta. Ihan kuin oltaisiin jossain isossa valokuvaajien BB-talossa. Juuri sen takia kuvista on joka paikassa ylitarjontaa. Jos reaalitaloudessa hintojen nousu, eli inflaatio on olennainen tekijä. Kuvapuolella jyllää tekijänoikeuksia nakertava anti-inflaatio, vai sanoisiko kuva-alan deflaatio. Kulutushinnat ja eläminen kallistuu, mutta valokuvaukseen ja kuvien tekijänoikeuksiin liittyvät hinnat laskee. Valokuvauksessa hintakehitys menee päinvastaiseen suuntaan muun yhteiskunnan kanssa.

Keikkakuvaajia on entistä enemmän. Kansainväliset microstock -kuvatoimistot tursuavat kuvaa, mistä kuka tahansa saa vaikka kuinka laajaan kampanjaan kuvan muutamalla dollarilla. Jos on pirusti tarjontaa, niin onhan se selvää, ettei mediat enää kaipaa sitä parasta. Rahakirstun vartijan mielestä se reilusti halvempikin on ihan ”riittävä tasokas”. Ammattikuvaaja on jo monilta osin korvattu toimittajan tai muun harjoittelijan tms ylimääräisen käden napinpainamisella, ts. summittaisella räpsyllä. Ilmaiseksi kuvauskilpailujen tai ”lukijan kuvat”-keräyksien kautta saadut kuvat on keskimäärin teknisesti yllättävänkin hyviä – joskaan ei tietenkään lähellekään ammattitasoisia. Yksi trendi on, että niitäkin käytetään entistä enemmän korvaamaan ammattilaisen käytön.

Entä sitten jos haluaa tienata elantonsa kuvaamalla, tai myydä tuotoksiaan – ja saada edes jonkinlainen korvaus tehdystä työstä. Pirun haastavaa. Silloin pitää mieluiten kuvata mahdollisimman paljon, ja luovasti, sopivasti eri tavalla kuin muut, kuvata teknisesti parempia kuvia tai valita sellaiset aiheet joihin löytyy kysyntää mutta ei niinkään tarjontaa. Ammattikuvaajan pitää olla jatkuvasti ajan hermoilla ja kilpailla itsensä läkähdyksiin. Ammattikuvaajan pitää koko ajan olla dokumentoimassa jotain yhteiskunnallisesti ainutkertaista tapahtumaa (mieluiten ilman että siellä on muita kuvaajia). Helppoa eikö vain. Ammattilaisen kuvissa ei saa olla pienintäkään visuaalista tai teknistä kuprua. Kuvan laatu ja taso on monesti ainoat perusteet ammattilaisen käytölle. Vain tärkeimpiin juttuihin palkataan ammattilainen. Usein kriittistä on myös se, että kuvaaja on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kuvaajan pitää jouhevasti myös liikkua paikasta toiseen. Ja jos asiakkaalle kelpaisi melkein mikä tahansa kuva, kunhan on just metrilleen oikeassa paikassa ja sekunnilleen haluttuun aikaan otettu, esim. kun kuvattava julkkis tai asiantuntija on käytettävissä. Tällaisissa tilanteissa minulle tulee monesti sellainen taksikuskimainen tunne.

Melkein kuka tahansa pystyy ottamaan tavallisista ja helpoista aiheista teknisesti kelpoja kuvia. Kamerat ja kamerapuhelimetkin kehittyvät niin huimaa vauhtia, että kohta millä tahansa puhelimellakin alkaa samaan kuviksi kutsuttavia taltiointeja, jopa ammattimaisessa viestinnässä käytettäväksi. Tänään kelpo kuva ei välttämättä ole kovinkaan kauan enää kelpo. Kehitys nakertaa huimalla nopeudella kuvan sekä ammattimaisen valokuvaamisen arvostusta. On ostajan markkinat. Valokuvaaja on liian usein vähän niin kuin teelehtien tai banaanin kerääjä jonkun monikansallisen yhtiön plantaasilla. Palkkaneuvotteluissa yksittäinen banaanimies ei taida saada edes suun vuoroa. Valitettavan usein tämä iso monikansallinen megayritys on se joka sanelee teelehtityttöjen ja banaanipoikien työajat ja palkkiot. Jos se ei kelpaa, niin saat olla vailla työtä.


Entistä useammille valokuvaus on vain ammattia muistuttava harrastus, vähän niin kuin vissiin aika monille viljelijöillekin. Viljelijät kiroavat lannoitteiden ja tarjunta-aineiden kalleutta. Hinnat laskee, tukiaiset laskee ja kulut sen kun nousevat. Jos siirtyisivät luomuun, niin saisivat pienemmillä kustannuksilla paremman tuoton. Siinä on monen isännän selviytymisstrategia. Mikä kuvaajille lääkkeeksi kannattavan kuvaustoiminnan turvaamiseksi? Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menotko? Sitä olen kuullut monien hokevan. Mitä enemmän yleisesti kuvataan, ja on kuvia tyrkyllä, niin sen korkeammaksi ammattimaisesti kuvaamisen rimaa nostetaan, ja sen haastavampaa on tienata kuvaamisella. Onneksi raha ei ole kaikki kaikessa – ainakaan en toivo sitä. Ne joille raha on tärkeä asia, on varmaan jo ajat sitten vaihtaneet johonkin muuhun. Itselläni on sellainen käsitys että valokuvaus on monille ammattilaisille vähän sama kuin isännälle maanviljelijänä oleminen. Ensisijaisesti elämäntapa, tai kulttuuriteko. Järki on sanonut jo kauan, ettei tässä ole taloudellisesti mitään järkeä.

Isännän ja valokuvaajan ero on toki siinä että maanviljelijältä vilja ostetaan viljana. Isäntä voi marista vaikka kuinka paljon, enkä usko sen vaikuttavan ostajan ostohalukkuuteen. Sen sijaan valokuvaaminen on hyvin usein palvelutilanne, missä se toinen osapuoli saattaa paikoin hyvinkin herkästi reagoida kuvaajan käytökseen, tekemiseen tai sanomiseen. Onnistunut kuvauspalvelu edellyttää yleensä hyvää yhteispeliä kuvauspalvelun ostajan ja kuvaajan välillä. Kuvaaja on siltä osin enemmin niin kuin parturin duuni, ja miesasiakas on tukastaan piittaamaton ei kuitenkaan kehtaa päästää pehkoaan villiksi puskaksi. Asiakkaan on kuitenkin tasaisin välein pakko mennä parturiin, muuten tutut alkaisivat huomautella. Yleensä sitä menee sellaisen luo missä ei ainakaan koe oloaan epämukavaksi. Valokuvauksessakin on osin vähän samasta kyse.

Jäin vain miettimään sitä, että jos valokuvauskeikkaa ei pienellä paikkakunnalla riitä ihan elämiseen, niin kannattaisiko ryhtyä maanviljelijä-parturi-taksikuski-valokuvaajaksi?

Aihetta sivuavia linkkejä:

www.pelastakaareijo.fi
Tiesitkö että...
facebook: Pelastakaa-Reijo
Reilun journalismin mielenosoitus 7.9.2011
Freelancer - nykyajan torppari?
Keikkaa ilmaiseksi? - PeterF
antipiracy.fi
Valokuvan 10 käskyä kuvan käyttäjille : Finnfoto
Valokuvakilpailuun osallistuvan syytä tutustua sääntöihin : Finnfoto
What the Duck: professional or semiprofessional?

Laajennamme Cartinan palvelukonseptia!

Kysymys Cartinan tarjonnasta on kypsynyt jo pidemmän aikaa. Jos olisimme puhdas kuvatoimisto niin olisimme todennäköisesti jatkossakin puhdas kuvatoimisto. Paitsi että emme sitä ole.

Meillä on jo pidemmän aikaa ollut kuvaus.fi-keikkakuvaverkosto ilmaisena lisäpalvelun kuvaajille. Sen kehittäminen on ollut jo pidemmän aikaa mietintämyssyssä. Paljon siihen on ollut kysyntää, joskin olemme aiemmin pyrkineet pitämään sen ilmaisena palveluna omille kuvaajillemme. Nytten se on saanut jalostuneemman muodon. Avattiin Cartina Portfolio, joka on avoin kenelle tahansa freelance-kuvaajalle - ja kuvaajille tietty ilmainen. Olemme aina ajatelleet että keikkakuvaus täydentää kuvituskuvamyyntiä ja kuvituskuvamyynti keikkakuvausta. Osalla asiakkaista on vain jomman kumman puoleisia tarpeita. Yllättävän monilla on kuitenkin sekä, että. Siksi haluamme kehittää kuvituskuva ja keikkakuvausmyynti yhdessä, ja jatkossa vähän muutakin. Joskus asiakkailla voi olla vaikeata arvioida valokuvaajien soveltuvuutta omiin kuvaviestinnällisiin tarpeisiin, ja kaipaavat apua.

Kuvaaja tilataan yllättävän usein projekteihin, esitteiden, kotisivujen, asiakaslehden tekoon tai yritysilmeen uudistuksiin mutta sillä lisätäsmennyksellä että kuvaajan pitäisi olla kokenut ja hänellä tarvitsee olla vahva näkemys asioista. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että odotetaan kuvaajalta myös tuottajan, graafikon tai kuvaussuunnittelijan roolia. Jos kuvaaja kutsutaan hommiin ilman kunnon suunnitelmaa, eikä tarvetta osata kertoa, niin helposti voidaan joutua kuvaamaan useampaankin kertaan, ilman että lopputulos ehkä sittenkään on ihan sitä mitä asiakas tarvitsisi. Olen aina sanonut, että hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Joskin asiakkaan tarpeen määrittäminen ja hyvä suunnittelu ei välttämättä ole kuvaajan tehtävä. Joskus voi olla parempi että tarve määritetään yrityksen tai organisaation laajemmista tarpeista, yritysilmeestä - laajemmassa porukassa mietittynä.

Lehtiprojektissa voidaan tarvita ulkoasun tekijää. Entistä useammin asiakkaiden tarve on jokin kuvallisen viestinnän laajempa tarve - kokonaisvaltaisempi paketti joka ehkä halutaan ulkoistaa, eli ostaa enemmän tai vähemmän projektiluontoisena avaimet käteen periaatteella. Tähän laajempien kuvatuotanto-ratkaisujen suuntaan olemme Cartinaa viemässä. Tätä kautta keikkakuvaajat voisivat ehkä paremmin keskittyä kuvaamiseen. Cartinan ajatuksena on osin myös se, että saataisiin enemmän vuoropuhelua asiakkaiden kanssa, jotta voisimme tätä kautta kehittää myös kuvituskuvatarjontaamme, eli valmiin kuvan tarjontaa tarkoituksenmukaisemmaksi.

Cartinassa on tällä hetkellä mukana 400 kuvaajaa eri puolilta Suomea. Merkittävä osa on harrastajia, semipro tai tekevät kuvauksia vain osa-aikaisesti. Yllättävän monilla päätyö on kuitenkin viestinnän puolella. Osa on toimittajia, graafikoita. Löytyy tuottajia, kotisivujen tekijöitä yms. Useilla on oma firma ja suhteellisen laajaa kokemusta tämän tyyppisistä hankkeista. Iso osa cartinalaisista toimii yrittäjinä, ja ovat tottuneita projektien kanssa.

Yllättävän iso osa Cartinan kuvaajista tekee keikkakuvausta, eli muutenkin tekemisissä asiakaslähtöisen kuvallisen viestinnän suunnittelun ja toteutuksen kanssa. Tulemme syyskuun aikana kartoittamaan em. kuvaajien valmiudet olla osallisina Cartinan laajemmassa palvelukonseptissa. Cartina Portfoliookin ollaan tod. lokakuun aikana saamassa alueellisen haun ominaisuus, ja sen myötä laittamassa siihen vauhtia. Tähän asti pikemminkin toppuuteltu Cartina Portfoliota, vaikka systeemi on jo etusivulla esillä.

Tulemme myöhemmässä vaiheessa tavalla tai toisella esittelemään verkostossa mukana olevia muita osaajia. Cartinalaiset kuvaajat joilla on tavalla tai toisella täydentävää substanssia tähän kuvalliseen viestintään, esim. graafikot, toimittajat, meikkaajaa, kuvausassistentia tai esim. videokuvaajat ja muut freelancerit.. Hyvä kuvallinen viestintä on melkein poikkeuksetta monen osatekijän ja hyvän yhteistyön summa. Pyrkimys on siis tuoda osaajat esille, koota hyviä tiimejä, ja haluamme tehdä kuvallisten viestintäratkaisujen ostamisen mahdollisimman helpoksi.

Henrik Kettunen / Cartina
info@kuvaus.fi
p. 050-5949725

ps. Aina silloin tällöin meiltä kysytään videokuvauksiakin. Olemme tähänkin asti koittaneet tiedustelihin löytää joku sopiva kuvaaja. Olemme tähänkin asti siinä kohtuullisen hyvin onnistuneet.

Miksi huono kuva ei mene kaupaksi?

Periaatteessa olen vastustanut tähän asti tiukasti sitä että kuvaajia pitäisi kategorisoida. En halua olla liian tiukkana, antaa liian suoraa palautetta, koska monilla kuvaajilla motivaatio kuvamyyntiin ja oman visuaalisen ilmaisun kehittämiseen voi olla hyvinkin ohkaisen langan varassa. Liian suoran palautteen myötä kiinnostus saattaa latistua ihan kokonaan. Toinen periaate on ollut se, että kaikki kuvaajia kohdellaan tasavertaisesti. Tähän asti kaikkia on kohdeltu about samoin. Ketään ei ole suosittu. Toisaalta vähemmän kokeneet eivät myöskään ole saaneet mitenkään kohtuuttoman paljon briiffausta ja erikoisen joustavaa tai tiukkaa kohtelua, vaikka ehkä voisivat olla sellaisen tarpeessa.

Cartinaan on resurssipulan takia päässyt myyntiin asti aika paljon sellaista mitä ei pitäisi. Kaikkia kuvaajia emme ole voineet opastaa riittävän yksityiskohtaisesti, pitkämielisesti ja rakentavasti. Kukaan ei hetkessä opi ammattitasoiseksi. Cartina ainakin periaatteessa pyrkii korkeampaan laatuun, ja uniikkiin kuvaan ennemmin kuin että kilpailisimme suurella määrällä ja alhaisella hinnalla. Cartinankin tarjonta on monipuolistunut. Ja nyt monipuolisuudella osin tarkoitan myös aiheen ja teknisen laadun suhteen vähän kyseenalaisilla kuvilla. Monipuolisuus ei aina ole hyvästä. Ennemminkin pitäisi pyrkiä yksipuolisesti priimaan laatuun.

Yleensä paremmin kaupaksi menevät sellaiset missä on hyvä tekninen laatu, selkeä sisältö, tai vahva visuaalinen viesti. Kuva pitää olla hyvin ja tarkoituksenmukaisesti hakusanoitettu, tai siihen ei juurikaan törmätä. Sopiva hinnoittelu voi myös monissa tapauksissa olla kriittinen asia. Ei liian halvalla, mutta ei myöskään liian halvalla. Cartina ei ole profiloitunut halpana toimistona, eikä meiltä sen takia niinkään osteta täytekuvia. Cartinan profiili on tähän asti ollut, ja tulee jatkossakin korostuneemmin olemaan uniikissa kuvassa sekä laadussa. Jos kuvaajalla on sama bulkkikuva kahdessa, viidessä tai tusinassa muussa toimistossa, niin ihan salettiin on kaikkein huonoimmat myynnit saanut Cartinasta - siis bulkkikuvan suhteen. Johtuu osin Cartinan profiilista, ja sitä kautta asiakaskunnasta, siitä miten ja mitä kuvia Cartinasta keskimäärin etsivät. Tyypillisimmät asiakkaamme ovat kaikkea muuta kuin bulkkikuvaa hakemassa.

Ei niitä heikkotasoisempi ole aiemmin ollut kriittisesti liikaa. Tekevät tarjontaa osin inhimillisemmäksi. On madaltanut kynnystä esittää kysymys, että pääseekö mukaan. Nyt teknisesti epävarmat kuvaajat tai muut bulkkikuvan tuottajan saattavat ihmetellä että miksi heidän peruskuva ei mene Cartinassa kaupaksi, vaikka on muualla tehnyt jonkin verran tiliä, niin onhan siihen selityksiä. Cartinaan löydetään ensisijaisesti Googlen kautta, ja niissä kuvissa spesifit hakusanat tai nimet on se juttu. Bulkkikuviin ei löydetä Googlen kautta niinkään. Niitä ei Cartinasta juuri etsitä, ainakaan samalla tavalla kuin joistain halpistoimistoista. Toisaalta bulkkikuvien ostajat haravoi kyllä aika nopeasti ne parhaat ruudut eri bulkkikuvalähteistä, eivätkä pahemmin muualta edes etsi.

Sanotaanko vaikka niin, että Cartinassa heikompi kuva ja sen myynti on vähän niin kuin joidenkin stadilaisnuorten ensimmäinen luontoretki Nuuksioon (kuvassa). Nuoret retkeilijät saattoivat hyvinkin olla sitä mieltä, että seikkailu oli suuri menestys, vaikka eivät saaneet edes telttaa pystyyn. Rikkoivat sen. Söivät pelkkiä kylmiä lihapiirakoita, kankeita nugetteja sekä makeisia. Säilöivät ystävällisyyttään makkarat puuhun seuraavia varten. Jättivät kyytipojaksi melkein kokonaisen kokiksenkin. Eivät vissiin saaneet jälkien perusteella edes tulta aikaiseksi - lähimetsän ja palomiesten onneksi. Oman janon sammuttivat kuitenkin kolmella kaljalaatikollisella. Paikan ohittaneet kokeneemmat retkeilijät saattoivat tehdä jälkien perusteella aivan päinvastaiset päätelmät retken onnistumisesta ja retkeilijöiden pätevyydestä. On kuitenkin todennäköistä, että ko. nuorten cityretkeilijöiden mielestä saattoivat joissain merkityksettömissä yksityiskohdissa mahdollisesti epäonnistua. Pääasiassa kuitenkin onnistuivat, eli pääsivät Nuuksioon ja saivat tölkit tyhjennettyä. Asioita kun voi tarkastella niin monelta eri kantilta - ihan niin kuin tätä bulkkikuvien vs laadukkaampien kuvituskuvien myyntiäkin. Kuvakaupassakin on kysynnän ja tarjonnan laki. Toisaalta myyntiin vaikuttaa myös kuvakaupan profiili. Tekninen laatu on tärkeä asia. Kuvan sisältö on ostotilanteessa usein kuitenkin se kriittinen asia. Ainakin Cartinassa uniikimpi kuva menee reilusti bulkkikuvaa paremmin kaupaksi.

Ja mikä se kysymys olikaan? Kuinka tulla mahdollisimman nopeasti taitavaksi eränkävijäksi - sellaiseksi mitä asiakkaatkin arvostaisivat?

Geokätköily

Juhannusaattoillan ratoksi kävimme tutustumassa takametsän pariin geokätköön. Geokätköily on siis ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Kätkön sijainti määritetään GPS-paikannuslaitteen avulla. Kätköjä etsitään tyypillisesti GPS:n avulla, jolla helposti löytää oikeaan paikkaan melkein metrin tarkkuudella. Kätkö on tyypillisesti jonkun kiviröykkiön sisään piilotettu. Lapset olivat tässä lajissa melkein ne innokkaimmat ja taitavimmat aarteen löytäjät.








Cartinan kuvapankissa muita kuvia hakusanalla : Geokätköily