Kilpikonnia pelastamassa

Merikilpikonnat ovat kiehtovia eläimiä. Vedessä sulavaliikkeisiä, kauniinta ja ihastusta herättäviä. Maalla hieman kömpelöitä, aika mitäänsanomattomia ja oikeastaan aika rumia. Kaikki merikilpikonnalajit ovat uhanalaisia. Karettikilpikonna, merinahkakilpikonna ja bastardikilpikonna ovat erittäin uhanalaisia. Tiedemiehet sanovat että on hyvin todennäköistä, että merikilpikonnat kuolevat sukupuuttoon jo seuraavien parin kymmenen vuoden aikana. Jotkut lajit eivät ehkä selviä enää kymmentäkään vuotta.

Olen tehnyt parin vuoden ajan matkoja maailmalla ja työskennellyt vapaaehtoisena merikilpikonnien suojeluun keskittyvissä projekteissa, sillä jaksan uskoa, että on vielä mahdollista pelastaa nämä lajit sukupuutolta. Merikilpikonnien suurin ja aikuisiällä lähes ainoa vihollinen on ihminen.

Ikävä kyllä on edelleen ihmisiä, jotka syövät merikilpikonnan munia ja niiden lihaa tai metsästävät niitä niiden kauniin kilven vuoksi ja tekevät niistä koruja. Kilpikonnat myös hukkuvat kalastusverkkoihin, tukehtuvat nielemiinsä muovikasseihin ja menettävät pesintärantansa turismille.

Itse olen täysin lumoutunut merikilpikonnista. Tunnen olevani hyvin onnekas, kun pääsen näkemään ja koskettamaan näitä dinosaurusten ikäisiä eläimiä niiden tullessa rannalle pesimään. Tuntuu uskomattoman upealta kun näen pienten kilpikonnapoikasten kiiruhtavan pesältä mereen ja aloittavan elämänsä. Toivon, että niistä edes yksi selviäisi hengissä aikuisikään asti ja palaisi takaisin kotirannalleen pesimään.

Merikilpikonnan kuvia Cartinassa: http://cartinafinland.fi/kuvapankki/fi/search/merikilpikonna.html