Vaarallisilla kivillä

Tänään aurinko näyttäytyi Tampereella pitkästä aikaa. Harvinaisesta tapahtumasta innostuneena nappasin kameran mukaan ja lähdin ulos katselemaan, miltä maailma näyttää tuossa harvinaisessa luonnonvalossa! Puolet taivaasta oli kyllä edelleen sitkeästi pilvipeiton verhoamaa, joten suuresta häikäistymisestä ei ollut pelkoa. Mutta yritin kuitenkin ottaa kaiken mahdollisen ilon tuostakin vähästä. Pitkä kävelymatka johti viimein Näsijärven rantaan, josta löytyi hienoja tuulen muovaamia jäätaideteoksia. Vesi oli roiskunut rannan puihin ja jäädyttänyt ne vahvan jääkerroksen sisään. Jää oli peittänyt myös rantakivet, ja ne olivat todella liukkaita. Eihän sinne kiville kukaan käskenyt mennä, mutta pakko oli hieman uhmata ja yrittää löytää sopivia kuvakulmia. Onneksi selvisin ilman kolhuja – tälläkin kertaa! Jos olisinkin kaatunut ja loukannut itseni, olisi apu ollut lähellä ja nopeasti paikalla, kaupunkialueella kun olin. Monesti luontokuvauksessa tulee kuitenkin liikuttua yksin syrjäisilläkin seuduilla. Maasto voi olla hankalaa ja vierasta. Mielenkiinto kiinnittyy kuvauskohteisiin ja omien askelien seuraaminen saattaa jäädä vähemmälle huomiolle. Tätä ei ehkä pitäisi ääneen sanoa tai siis kirjoittaa, mutta en ole milloinkaan kovin pahasti kaatunut enkä muutenkaan loukannut itseäni luonnossa liikkuessani. Usein tulee päädyttyä sellaisiin kivikkoihin ja risukkoihin, että ei oikein tiedä miten pääsisi turvallisesti pois.

Muutaman kerran olen keväällä liukastunut, kun sammaleen alla on ollut yllättäen jäätä. Toisella kädellä olen pitänyt kamerasta kiinni, ja toisella ottanut kaatumisen vastaan. Mutta kyllä liukastuminen käy niin nopeasti, että puhdasta onnea on ollut, etten ole itseäni loukannut tai hajottanut kameraa. Jos on yksin jossakin tiettömän taipaleen päässä, voi pienikin loukkaantuminen olla vakavaa. Nyrjähtänyt nilkka tai kovasti vuotava haava voi aiheuttaa matkan katkeamisen. Siinäpä sitten olisi miettimistä, että mitenkäs täältä pois tullaan. Parempi onkin aina varautua etukäteen ja miettiä, mitä kaikkea voi tapahtua yksin kulkiessa. Nyt täytyy kuitenkin uhkakuvien maalailun päälle koputtaa puuta ja toivoa kaikille yksin metsässä kulkijoilla turvallisia luontoelämyksiä.