Plitvice

Luonnosta kiinnostunut matkailija päätyy Kroatiassa vieraillessaan helposti Plitvicen järvien kansallispuistoon. Korana-joki on muokannut pehmeään kalkkikivimaastoon mielenkiintoisia muotoja. Alueella on 16 järveä, joiden välillä vesi virtaa muodostaen lukuisia putouksia ja pieniä koskia. Paikoittain vesi kulkee leveänä rintamana metsänpohjaa pitkin. Puisto on Unescon maailmankulttuuriperintökohde, ja kauneutensa ansiosta se kerää suuret määrät kävijöitä.Alueen järvet ovat kirkasvetisiä ja niiden elämää on helppo seurata. Kalat nimittäin tulevat tekemään tuttavuutta sankoissa parvissa makupalan toivossa. Puistossa risteilee polkuja ja pitkospuita joilta ei saa poiketa sivuun. Pitkospuut kulkevat veden yllä ja välillä koskien vesi kohisee lähes varpaita huuhtoen. Kun pysähtyy katselemaan veden pohjassa pilkottavia puunrunkoja niin saman tien kalaparvi on paikalla valppaana nappaamaan turisteilta putoavat muruset. Lapsiperheiden suurta huvitusta näytti olevankin eväiden jakaminen kaloille.

Tuollaisissa ainutlaatuisissa kohteissa on niin paljon nähtävää, että valokuvauksen suhteen pitäisi tehdä aina uusi reissu heti perään. Osaisi ehkä sitten vähän paremmin keskittyä. Tuppaa itsellä menemään hieman räpsimiseksi, etenkin jos on matkaseuraa. Matkakumppanini puolesta sain kyllä kyykistellä ja tiirailla niin paljon kuin halusin, mutta ainahan sitä jää vähän nälkäiseksi. Omalle kohdalle sattui hieman sateinen ja pilvinen päivä, ja luulenkin, että sen vuoksi puiston 321 perhoslajista harmikseni vain harva näyttäytyi. Kansallispuistossa eläviin nisäkkäisiin mm. karhuun, ilvekseen tai suteen kulkija tuskin törmää, siitä pitävät huolen tasaisesti pitkospuita tömisyttävät turistijoukot.


Kuvia Kroatiasta ja Plitvicen kansallispuistosta löytyy Cartinasta.