Kuvatoimiston tarjonnan osalta on aina kahdenlaisia tavoitteita. Kuvien tason nostoa ja kuviin parempaa ja myyntipotentiaalisempaa sisältöä. Toisaalta kysyn sitä jatkuvasti itseltäni että kuinka innostuisi / osaisin ottaa parempia kuvia, ja innostuisi / voisin ottamaan ahkerammin ja enemmän kuvia. Kyse ei ole vain kuvien ottamisesta. Parempia ja myyntipotentiaalisempia kuvia mielellään lataisi ahkerammin. Jos taas tuotokseni eivät ole ihan siitä parhaimmasta päästä, niin ehkä vitkuttelen niiden eteenpäin laittamisen kanssa. Joskus kuvia on parempi kypsytellä. Riittävästi kun kypsyttelen, niin saattavat ajatuksissani (tai kuvankäsittelyllä) muuttua paremiksi, tai huonommiksi. Jotkut kuvat aukeaa minulle heti, innostun niistä jo kuvaushektellä, tai toisten kuvista ensisilmäyksellä. Myöhemmin saatan tulla toisiin ajatuksiin, tai sitten en. Eri kuvat toimivat eri tavalla.
Oman itsekritiikin kehittäminen on pitkällä juoksulla kaikkein arvokkainta. Muilta saatu kovin negatiivinen palaute sen sijaan saattaisi olla liiankin latistavaa. Ainakin itse kuvailen eri yhteyksissä eri ajatuksella. Joskus kuvat syntyvät räpsyinä muun asian sivutuotteena. Toisinaan taas olen pitkän valmistelun jälkeen toteuttamassa hyvin viimeisteltyä ja vakavasti toteutettua kuvausprojektia.
Jotkut toivovat minulta palautetta ronskilla otteella, ja saavatkin hyvin tiukkaa palautetta. Toiset eivät halua palautetta, eivätkä aio kehittyä. Ovat sitä mieltä että jo sisäistetty tekniikan hallinta ja tyylitaju on riittävä, eikä sitä sovi sorkkia. Palautteen antaminen ja saaminen on aina yhtä haastavaa. Palautteen saaminen muilta on sekin toisinaan vaikeaa - etenkin jos on ihan muuta kuin mitä on odottanut. Joskus saatan saatan antaa palautetta ihan nurinkurisestikin.
Enemmän ja parempia kuvia, mutta kuinka? Itse ainakin koitan kannustaa itseäni etsimällä virikkeitä, kokeilemalla uutta. Uusiin kuvausaiheisiin syventyminen on usein aikaan vievää, mutta voi hyvinkin antoisa keino. Uuden tekniikan sisäistäminen voi olla toinen. Sekin vaatii resursseja. Saattaa edellyttää parempaa tekniikkaa, hankintoja, tai ainakin paremmat puitteet. Tai jos ei muuta niin ainakin jonkin verran pohtimista. Uusien aiheiden ja menetelmien kehittely on aina haaste laadun kannalta. Aina puitteet ole ihan priimat, tai välineet niitä optimaalisimpia.
Yksi ammattilaisuuden mittari on, että pystyy tuottamaan teknisesti hyvää kuvaa ja tasalaatuisesti. Ammattilaiset tuottavat keskimäärin teknisesti parempaa kuvaa, systemaattisemmin ja runsaammin kuin harrastajat. Ammattilaisilta voi odottaa enemmän kuin harrastajilta. Toisaalta pitääkö sitä nyt aina olla niin ammattilainen. Kenellä on sitä itsekritiikkiä, tai kenelle kuvapalautetta pitää ja on hyödyllistä antaa? Joillain on, ja toiset saa. Riippuu niin siitäkin että minkälainen on kuvaajana - kokemustausta. Nuoret kuvaajat kaipaa vähän eri tavalla palautetta ja kannustusta kuin seniorikuvaaja. Noh. Ei sen kuvaamisen aina tartte olla niin tosikkomaista. Antaa kukkien kukkia ja välillä huumorinkin.
Yksi konkreettinen palautekanava on tietenkin sekin että laittaa kuviaan sellaisenaan myyntiin. Katsoo mitä siitä seuraa. Voi saada palautetta, tai on saamatta. Ei mikään palvelu kaadu vaikka siellä olisi joitain yleisestä linjasta poikkeavia. Omasta mielestäni kuvien ei aina tarvitse olla liian täydellisiä. Ja onhan meillä kuvia eri hintaluokissa. Jos menevät kaupaksi, niin se on asiakkaalta yksi positiivinen palaute kuvaajalle. Joskus asiakkaat tekee kummallisiakin valintoja - sanon minä. Joten ei sitäkään palautetta tule liian tosikkomaisesti ottaa - kuten ei myöskään sitä jos hyvä kuva ei ihan heti menisi kaupaksi. Asiakkaat ovat ehkä vain sattuneet tarvitsemaan ihan toisen aiheisia kuvia. Teknisen laadun parantaminen on aina vain kuvamyyntiä edistävä tekijä - sen määrän ja monipuolisuuden kanssa. Kokonaistarjonta ratkaisee. Enempi ja tasokkaampi kuva monipuolisesti eri aiheista menee aina paremmin kaupaksi kuin tasalaatuiset suppeasta aihepiiristä. Luulisin.
Onneksi meitä kuvaajia on hyvinkin moneen lähtöön!
edit: aiheeseen liittyvä strippi: www.whattheduck.net
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Mielestäni jokaisen pitäisi miettiä ennen kuin laittaa kuvan palveluun mikä on kuvan tarkoitus ja onko ajateltavissa että joku haluaisi kuvaa käyttää. Vielä ennen kuin painaa nappia tulisi tarkistaa että tietyt laadun perusasiat ovat kohdallaan: rajaus, valotus, värit ja terävyys. Jos nämä ovat pielessä ja niitä ei ole mahdollista korjata älä paina nappia.
Kun miettii, minkälaisia kuvia asiakkaat joskus valitsevat, herättää ihmetystä. Kun kuva on mitä ilmeisimmin hyvinkin tavallinen. Ne kuvat mitä olen kuvatoimistosta myynyt, ovat olleet hyvinkin tavanomaiseen viittaavia. Olen sitä mieltä, että hyvin taiteelliset kuvat eivät käy kaupaksi. Teknillisesti kuvat täytyy kuitenkin olla kunnossa. Eiköhän monipuolisuus kuvien tarjonnassa ole yksi tekijä joka vaikuttaa kuvamyyntiin. Tietenkin kuvien määrä on toinen tekijä, joka vaikuttaa myyntiin, siis tarjontaa täytyy olla. Että näin tänään.
Ja kun olen koittanut hahmotella itselleni että minkälaiset ne kansainväliset markkinat on, niin ei sekään kovin helppoa ole. Alamyyn olen koittanut latailla kuvia, kun kiinnostaisi tietää että mikä siellä voisi mennä kaupaksi. Noh, merkittävä ero suomalaiseen kuvatoimistokuvaan on ainakin se, että siellä teknisen laadun pitää olla niin priimaa ja toodealla isoa. Tuntuu kyllä että siellä annetaan kuvalle hylky vain sillä perusteella, että laaduntarkistajalla on vähän huono päivä. Ei se ehkä sitä ole, mutta siltä se tuntuu. Alamyn myyntitilastojenkin mukaan paljon myytyjä aiheita on nainen, mies, nuori tai vanhus tekemässä jotain, tai sen kanssa tehdään. Yhteiskunnallisesti painavia aiheita masennusta, pillereitä. Trendejä kuten jooogaa, iloisuutta. Tietenkin Brittivetoisen kv-toimistossa myydään paljon kuvia tietyistä maakunnista ja vähän eksoottisemmista matkailukohteista. Sellaista ei täältä käsin pysty kuvaamaan. Turha mennä merta edemmäs kalaan. Ainakin itselläni on se ajatus, että kuvaan sellaisia potentiaalisia aiheita mitä läheltä suhteellisen pienellä vaivalla saan kuvattua - tai missä nyt liikun. Olennaista on kuitenkin hakea aiheen kuvittamiseen jokin persoonallinen, jännä ja tuore näkökulma. Tai sitten se voi olla teknisesti hieman toisenlainen toteutus, esim. paremmalla valaistuksella tai tuoreella kuvakulmalla. Enempi ja parempi tulee minulta ajan kanssa, kiiruhtimatta.
Miten ois jos tyrkyttäis Lappia- ja sen ihmisiä,ja heidän tekemisiään.Kuitenkin Lappi on monelle ulkomaalaiselle täysin tuntematon paikka.Kun saisi joskus oikein rauhassa kuvata esim.saamelaiseen kansallispukuun pukeutuneita ihmisiä,ja heidän tekemisiään.Ja tietenkin poro kuuluu olennaisesti kuvaan mukaan.Tämä varmaankin herättäisi ulkomaalaisissa melkoista eksoottisuutta.Tokihan varmaankin Lapin maisematkin kiinnostaa heitä esim.täydellinen ruska vois olla sitä.
Itse olen saanut Alamyssa kaupaksi pakkas/talviaihetta. Sitä en tiedä onko tarve ollut minkäänlaisessa yhteydessä Suomeen. Jos katsoo kuinka paljon pelkillä lumi, talvi, jää yms. hakusanoilla löytyy Alamysta kuvia (vaikka vielä vähän tarkentaisikin), niin aika hyvin saa käydä, että oma kuva valitaan - oli se sitten miten priimaa tahansa.
Niin kuin Pasi sanoi, niin tuollaisia yleisiä hakusanoilla löytyviä kuvia on tietenkin 20 miljoonan kuvan toimistossa aika pirusti. Niitä aiheita varmaankin myös etsitään ahkerasti. Mutta kuinka paljon on fiksumpaa saattaa koittaa painottaa täydennystä niihin aiheisiin josta aiempaa kuvatarjontaa ei ole kuin parisataa -tuhatta. Itse ainakin olen omalta osaltani yrittänyt keskittyä niukemmin kuvattuihin aiheisiin. Tosi-spesiaaliaiheisiin saattaa Suomessa olla hyvin paljon harvemmin kysyntää, mutta jossain Alamyssa jo reilusti enemmän. Mielummin teen sellaista kuvitusta, joka ei ihan heti hautaudu totaalisesti aivan giganttisen kuvatulvan alle, vaan säilyttää myyntipotentiaali pitkälle eteenpäin.
Lähetä kommentti