Salamointi - ja harjoitelma salamakuvaamiseen

Viime kesänä ajattelin, että josko salamat joskus osuisi kohdalleni. Ne ovat näyttäviä. Haluaisin kuvata niitä. Viime kesänä oli se yksi salamayö. Myöhästyin siitä aivan pikkusen. En saanut mitään. Tämä kesän ensimmäisen nukuin. Heräsin aamulla 03.00, kun paras ryske oli jo menossa ohi.

Nytkin kun tuli pikkusen yllättäin, hääkuvien säätäminen oli pahasti kesken, enkä ollut tätä salamakuvaamista vielä kerennyt suunnittelemaan. Jonkun ennusteen perusteella odotin homman alkavan 2 tuntia myöhemmin kuin miten se nyt saapui. Tein toisen pahan virheen. Parhaat hetket vietin autossa haskellen paikkaa sopivaa kuvauspaikka. Reilu puoli tuntia haaskautui turhaan. Meni todennäköisesti satoja salamaniskuja ohi suun. Toisaalta onhan se elämys kun ajaa autolla myrskyn läpi, kun ei näe mitään, ja mistä tahansa voi koska tahansa kaatu esim. puu eteeni.

Oikeammin olisi heti pitänyt mennä lastenhuoneen ikkunasta kuvaamaan, ja jättää turhat autoseikkailut sikseen. Salamointi on parhaimmillaan myrskyrintaman etureunassa, eli pian sateen alkamisen jälkeen. Salamakuvaamisen osalta valmis suunnitelma on hyvä olla olemassa. Ei merta edemmäs kalaan, eikä myöhässä. Loppusauhuista sain kennolle yhden ruudun. Sinä aikana kun myöhemmin istuin ikkunalla, niin välähti vain pari kertaa, ja tässä niistä toinen. Nälkä kasvaa syödessä. Lisää sähköä ilmaan ja lisää salamakuvia. Kiitos. Ensi kerralla pistän takuulla paremmaksi.

Pähkäilin itsekseni aiemmin, että miten noita pitäisi kuvata. Jotta salama tulisi selkeästi esiin, niin olisi suotavaa että muuta vallitsevaa valoa olisi mahdollisimman vähän, ja valotusaika kuitenkin suhteellisen lyhyeksi. Toisaalta jos on liian lyhyet, niin suljinta joutuu rouskuttamaan yhtenään. Itse otin jotain tyyliin 1-2 sekunnin valotuksella, asa 320-800 ja aukko 5.6-8. Kamera jalustalla. Omaan Eos 5DII:sen aisapariksi laitoin 16-35-millisen - laajakulma tappissa, ts. 16 mm. Jääpähän vähän rajausvaraa. Kunhan saa kameran niin, ettei etulinssin edessä oleva suodin kastu.

Optiikan fokus tietenkin manuaalilla ja äärettömään laitettuna. Laukaisu lankalaukaisijalla. Vaihtoehtoisesti voisi laittaa vitkallakin, tai ajastettavalla lankalaukaisijalla esim. laukeamaan 3 sekunnin välein 99 kertaa putkeen. Silloin ajastin pitäisi vain muistaa käynnistää noin 5 minuutin välein. Jos käyttää ajastimella varustettu lankalaukaisijaa, voi keskittyä itsekin salamoiden ihasteluun, eikä lankalaukaisijan jatkuvaan paineluun. Kunnon ukonilma on näyttävää spektaakkelia seurattavaksi. Suosittelen.

Normaalisti olen kuvatoimistokuvaajillemme sanonut, että mustavalkoiset eivät myy ollenkaan. Tämä aihe voisi periaatteessa olla sellainen, mikä tekee tuon kysymyksen osalta poikkeuksen. Mieluiten toki näkisin että salamakuvissakin olisi mahdollisimman luonnolliset värit, mieluiten nätin maisemankin kera. Jos kaupungissa valottaa vallitsevaa valoa liikaa, niin valosaaste värjää pilviä yms. Tulee turhan villin värisiä kuvia. Liian nopeilla valotusajoilla kuvassa näkyy vain salama. Monet haluaisi kuvaa jotain muutakin. Mieluiten kuvaisinkin ko. taivaan ilotulitusta jossain mahdollisimman kaukana kaupungin valosaasteesta, jossain kivassa maisemassa - en kotona. Näin kuitenkin tällä kertaa.