maanantai 5. huhtikuuta 2010

Ensimmäinen hääkeikkani v. 2003...ja mitä sen jälkeen.


Kuvatoimisto Cartina oli 2002/2003 vuodeenvaihteessa laitettu pystyyn. Kotisivuilla oli ollut maininta, että tehdään myös keikkakuvausta. Sen perusteella sain kesällä 2003 ensimmäisen hääkuvaustiedustelun. Mallikuvia minulla ei tietenkään ollut. Hääparin varsinainen kuvaaja oli 2 viikkoa ennen häitä ilmoittanut olevansa estynyt. Asiakkaalla oli jo pieni hätä, että löytääkö jonkun sopivan kuvaajan. Kerroin toki ettei hääkuvaus ole ihan se minun leipälajini, ja että kameravarusteenikaan eivät ole ihan sitä mitä hääkuvauksessa olisi suotavaa. Aika usein hääparit toivookin löytävänsä jonkun joka ei ihan laskuta sitä mitä täysammattilainen hääkuvaaja laskuttaisi - haetaan "ei ihan niin ammattilaista" (=ei ihan niin kallista ja taitavaa), niin kuin joskus asia on ilmaistu. Vähempi eli keskivertoisempikin riittää.

Kyseisen keikan kuvasin epäammattimaisesti yhdellä 1Gt kortilla, 10d:lla, yhdellä 550ex salamalla, 70-200 f 2.8 (vanha malli ilman kuvanvakaajaa) pääosin lainatulla 20-35 f 2.8 laajiksella. Matkassa minulla oli kannettava, jonne siirsin kuvia epäammattimaisen hitaasti piuhaa pitkin. Ja tietenkin siirtäminen kulutti kaiken aikaa kamerassa olevaa ainokaista akkuani. Tiedostonsiirto oli hidasta. Onnistuin jotenkin kuitenkin olemaan kuvausvalmiina aina kun jotain olenaista tapahtui.

Tiedostin toki varusteitteni rajoittuneisuuden. Pikkusen epäonnekkaammin jos olisi mennyt, niin lopputulos olisi ollut kaikkea muuta kuin imarteleva. Kaikissa kuvaamisissani olen työn jälkeen toki analysoinut tekemiseni, epäonnistumisieni riskit hyvinkin tarkkaan, ja tehnyt voitavat paikkaukset jotta kuvaamiseni muuttuisi kaikin puolin varmemmaksi ja tasokkaammaksi. Tekniset riskit on minimoitu olemattomiksi. Kuvankäsittelytaidot, salaman käyttö, diffuusiokankaat, heijastimet, triggerit ja muut tämän päivän lisävarusteet varmistavat onnistuneen kuvauksen olosuhteissa kuin olosuhteissa. Hyvä niin, vaikka en hääkuvauksia enää varsinaisesti tee. En edelleenkään pyri hääkuvaajaksi, vaikka niitä on jo vähän toistasataa tehtynä.

Tämä ensimmäinen hääasiakkaani (sulhanen) sanoi, ettei tarvitse potretistakaan ottaa paineita. Kunhan saavat juhlasta edes jotain fotoja muistoksi. Virallisen potretin otattivat studiossa. Myöhemmin kuulin, etteivät heidän studiossa otetut kuvat oikein onnistuneetkaan. Valitsivat yhden pihalla minun ottamistani potreteista viralliseksi hääkuvaksi. Antoivat muutenkin hyvää palautetta kuvista. Jos ei muuta, niin vissiin oli hyvä hinta-laatu-suhde. Minun näkövinkkelistä helppo ja mukava asiakas. Kuvauspalkkio ei sillä keikalla ollut minulle se juttu. Tämän ekan hääkeikan palkkio taisi olla 250 euroa, johon sisältyi noin 8 h kuvaus. Otin keikan enemmän kokemuksen kannalta. Myöhemmin tekemiini reiluu sataan hääkuvaukseen toki on mahtunut myös toisenlaisia häit ja hääpareja.

Tänä päivänä teen ensisijaisesti aivan muita kuvauksia. Jos minua kysytään häihin, niin toki olen valmis kuvaan, joskin lähtöhinta on nykyisellään 6 h kuvaukselle on 1200 euroa (sama kuin 2 vuotta sitten). Siihen hintaa oli vielä toissa kesänä erittäin hyvin kysyntää. Taantuman myötä niukan budjetin häät ovat tulleet hyvin suosituiksi. Ja edelleen valtaosa asiakkaista etsii sitä heidän tarpeisiin ja toivoisiin halpaa, mutta ei liian ammattimaista kuvaajaa - ts. hyvällä hinta-laatu -suhteella dokumentoivaa riittävän tasokasta hääkuvaajaa. Ja se "riittävän tasokas" on hyvin subjektiivinen juttu.

Itse en ole pitkiin aikoihin enää kuulunut kategoriaan "tyydyttävän hyvä ja ennenkaikkea riittävän halpa". Olen nykyisellään valtaosalle aivan liian kallis. Ja toisaalta olen myös liian passiivinen kuvaajaegoni pönkittämisessä. Olen kaiken lisäksi kesä-ihminen, eli haluan ennemminkin olla ulkona, kokea kesä, lomailla perheeni kanssa, enkä uhrata vuoden parhaita hetkiä hääkuvausten ja hääkuvien käsittelyn merkeissä. Silloin kun sitä tekee tosissaan, niin ei siinä oikein tahdo keretä mihinkään muuhun. Keväällä ja syksylläkin haluaisin mielummin viettää viikonloppuja perheeni kanssa, ja tehdä kuvauksia perheystävällisemmin, eli ensisijaisesti virka-aikaan, niin kuin nykyään teenkin. Oma perhe-elämä ja -onni on minulle tärkeämpää kuin se että olisin joku tunnettu "the hääkuvaaja".

Resurssien mukaan olen toki mielelläni jeesaamassa cartinalaisia keikkakuvaajia joilla on kiinnostusta hääkuvausten tekemiseen. Cartinalaiset kuvaajat, joilla on toiminimi (laskutusmahdollisuus ja kiinnostusta saada itsensä esille kuvaus.fi:n hääsivuille, niin onnistuu helposti. Olemme parasta aikaa tekemässä sivuihin päivityksiä. Uusilta kuvaajilta häämallikuvat olisivat hyvin tervetulleita. Kuvaus.fi:n hääsivut löytyvät googlaamalla varsin helposti, eli ilmainen hyvä näkyvyys olisi taattu. Toisaalta jos aihe kiinnostaa, niin joskus se ensimmäinenkin hääkeikka tulee tehtyä, vaikka ei ole hääaiheisia mallikuvia entuudestaan. Jos hääkuvaus kiinnostaa, niin ota ihmeessä yhteyttä. Sopuhintaisille hääkuvaajille löytyy aina kysyntää.

------------------------------------

Joitain vuosien varrelta ottamiani hääkuvia löytyy täältä. Nykyiset varsinaiset kotisivuni kertovat paremmin mitä nykyisin kerkiän kuvaamaan, eli os. www.henrikkettunen.com. Noin puolet työajastani menee toki kuvatoimiston pyörittämisessä. Toisinaan kuvatoimistossa on enemmän tekemistä, jolloin kuvaaminen jää vähemmälle, tai toisin päin. Aika tuntuu toisinaan olevan äärimmäisen rajallista.

------------------------------------

ps. Milan Kolarovic on eräs oululainen cartinalainen kuvaaja, jonka hääkuvaajan uraa olen etähommana täältä Helsingistä käsin yhdellä jos toisella tavalla ollut edistämässä. Oululaisia häämallikuvia voi kurkkia os. www.milanmedia.fi/valokuvaus/haakuvaus/. Erityisen ansiokkaana ja hyödyllisenä pidän Milanin UKK-osiota. Jotain sellaista samansuuntaista kuvaajille suunnattua läpikäymistä olen joskus miettinyt. Saapi nähdä löytyykö sellaiselle aikaa ja inspiraatiota.

Ei kommentteja: