Olin eilen Messukeskuksen kongressipuolella SHOK Summit tapahtumassa vissiin tapahtuma ainoana kuvaajana. Anssi Vanjoki puhui siitä miten kännykät ovat muuttuneet ja muuttuvat. Olisinkohan ollut vähän kömpelön oloinen parikiloisen 70-200 millisen kanssa siinä polvillani, kun Anssi otti tiukan katsekontaktin ja vitsin murjaisi. Se oli jotain tyylin, että jatkossa ehkä saadaan niin hyvä tekniikka puhelimiin, että valokuvaajankaan tarvitsis noin isoja ja painavia välineitä. "hirvittävän raskaalla ja valtavalla putkella varustetulla kameralla", tai jotain sinne päin - minun kamerastani. Plus kauhistunut ilme perään. Muuten tilaisuudessa maltillisesti istunut tuhatpäinen sali röhähti rehevästi nauruun. Olin itsekin huvittunut, koska yleensä pyrin olemaan mahdollisimman huomaamaton. Tällä kertaa en ilmeisesti ihan onnistunut siinä. Homma ei siltä osin mennyt putkeen. Putkesta tuli puheenaihe.
Voi olla että menee jokin tovi ennen kuin kamerakännyllä saa tuollaisissa olosuhteissa edes vähän sinne päin kuvan. Jonkun pitää varmaankin ensiksi muuttaa fysiikan ja optiikan lakejan. Joissain toisissa ei-niin-vaativissa -olosuhteissa kamerakännyköillä on vissiin mahdollista saada jopa kelpojakin kuvia. Kaikki kunnioitus niille jotka saa ällistyttävän paljon hyödyllistä tekniikkaa puristettua käsittämättömän pieneen tilaan. Hyvä Nokia!
Eos 5DII+70-200 2.8 is, asa 2500, f 3.2, 1/160s.
4 kommenttia:
Olin paikalla kuuntelemassa puheita ja Vanjoki tosiaan käytti tilaisuutta hyväkseen. Tosin hänen esityksensä pääaihe taisi unohtua tuon järkkärivertauksen takia, nimittäin se mitä kännykällä tulevaisuudessa voi tehdä (digitoida elämyksiä ja kokemuksia ja jakaa niitä muille). Ja miten isoja asioita bisneksessä on muutamassa vuodessa saatu aikaan.
Voihan se toisaalta olla niinkin, että uutisarvoa ei ole sillä, mikä on jo sanottu ja mikä on monille itsestäänselvää. Toimittajan näkökulma on varmaankin siinä, että kirjoitetaan sellaisesta mitä aiemmin ei ole sanottu tai väitetty. Entä jos se ehkä ei sittenkään ollut tarkoitettu liian vakavasti otettavaksi? Kunnon journalisti olisi ehkä kysynyt täsmennystä tuolle Vanjoen heitolle. Paitsi jos toimittaja ei oikeasti ymmärrä ettei se voi koskaan olla tosi. Toimittaja ei siinä tapauksessa voi ainakaan olla optiikan päälle ymmärtävä insinööri.
Jos toimittaja suoltaa sellaisenaan ainakin minun mielestä selkeästi huumoriksi tarkoitetun heiton faktana eteenpäin, on väistämätöntä että tapahtuu väärinkäsityksiä ja että uutisen kuluttajat leimavat Vanjoen. Väärinkäsitys, tai mikä lie vahingossa tai tarkoituksella syntynyt poru on tietenkin Vanjoesta lähtenyt liikkeelle.
Sillä, miten uutinen kirjoitetaan ulos on myös varsin merkittävää. Kyllähän uutiskuviakin voi ottaa hyvin, huonosti. Toisinaan ilmeisesti myös hyvin huonosti. Paitsi jos toimittaja tarkoituksella haki poleemista uutisointia.
Täytyy muistaa sekin, että itse asiassa ihmisen silmä on aivan käsittämättömän huono optiikka. TV:ssä oli joku aika sitten juttua siitä minkälaista soopaa silmä itse asiassa todellisuudessa tuottaa, ja sitten sitä vaan prosessoidaan aivoissa paremmaksi. Siksi näemme silmällä asioita joita paraskaan digikamera ei pysty tallentamaan.
Joku voisi sanoa, että kameran kuvaama taivas (tai joku muu haastava värimaailma) on itse asiassa oikean värinen ja silmällä nähty väärän värinen, mutta fakta on kuitenkin se että perustamme kokemuksemme silmän välittämään kuvaan (mm. siksi muokkaamme digikuvia muistuttamaan enemmän arkitodellisuuden kokemuksia).
Loppujen lopuksi silmän optiikka ei poikkea kooltaan olennaisesti nykyisistä kamerakännyköistä, joten miksei Vanjoen ennustus voisi joskus toteutuakin? Joskus! Mutta turha kuvitella että vielä seuraavassa kännykkäsukupolvessa. Ja epäilyksiä voisi lietsoa senkin vuoksi, että haluaako ihminen oikeasti maksaa paremmasta kamerakännykästä? Netti (irq-galleriat yms.) on täynnä kännykkäkameralla otettuja paskakuvia ja ihmiset tuntuvat olevan niihin ihan tyytyväisiä. Eli vaikka olisi tekniikkaa, niin onko markkinoita?
En käytännössä usko itsekään näihin kamerakännyköiden ylistäjiin, mutta silmä on hyvä esimerkki siitä mitä prosessointiteholla on ainakin teoriassa mahdollista saada aikaan.
Lähetä kommentti