Tulipahan kokeiltua. Ajatuksena on siis selvittää että olisko viiden vanhassa esikoisessamme aineksia lapsimalliksi. Vaimon mielestä kuvaan lapsiamme aivan liian vähän. No ei ole aikaa. Kuvat pitää käsitelläkin, ja aika kun on muutenkin mitä suuremmissa määrin kortilla. Mutta eikö se mene jotenkin sillei, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä, eikä valokuvaajalla ole kunnon kuvia lapsistaan - tai jotain sinne päin. No olenhan silloin tällöin ottanut jotain yksittäisiä studiopotretteja lapsistamme, ettei tarttis vaivata ketään kolleegaa. Ja nyt kun haluttiin selvittää, että olisko lapsista malleiksi, ja haluisikovatko he hissuksiin alkaa oppia tekemään itselleen pientä tienestiä. Otimme sellaisen 1,5 h mittaisen studiosession varsin myöhään, eli 18.40-20.00. Ja normaali nukkumaan menohan tapahtuu klo 21.00 mennessä. Siltä osin jos haluaa kuvata pirteämpää ja innostuneempaa lasta, niin sen pitää tapahtua ehdottomasti paaaljon aikaisemmin. Kuvaussessio loppui toki siihen että malli valitti väsymystä, ja osoitta muitakin väsymisen merkkejä. Ja osin kuvauksen varmistamiseksi jätimme pikkuveikan kotiin, koska yhdessä olisivat vain saaneet toisisistaan energiaa, ja käynneet koko kuvaussession ajan ylikierrtoksilla. Kuvaamiseen pitää rauhoittua.
Omasta mielestäni kuvissa / kuvattavassa oli jotain potentiaalia. Olin positiivisesti yllättynyt, ja oikeastaan valokuvattavakin näytti viihtyvän kameran edessä - toisin kuin allekirjoittanut vastaavassa tilanteessa (siis kuvattavana). Kait se, että iskä on jatkuvasti kameran kanssa, totuttaa jotenkin asiaa, ettei sellainen isompi kameran ja valoviritykset tai kuvaustilanne tunnu niin oudolta, niin kuin ehkä monille muille lapsille. En tiedä. Vilja innostuksen kuvattavana olemiseen huomasin osin siitä, että se yhtenään esitti että oltaiskos tällei tai tollei, entäs näin. Sillä oli melkein enemmän ideoita kuin minulla. Niin onhan osatotuus onnistuneessa kuvaamisessa siinä, että jos malli vain on riittävän pätevä, niin kuvauksesta suoriutuu kuka tahansa - tai päinvastoin.
Koekuvatkin tuli lähinnä ajettua lightroomin 2:n (joka muuten on mielestäni pirun hyvä ohjelma) läpi ilman sen kummempaa säätämistä, eli suhteellisen raakileina, niin kuin tuli otettua.
Sarjan löytyy galleriana os. kettunen.1g.fi/kuvat/vilja/ tai kuvaesityksenä os. http://kettunen.1g.fi/kuvat/vilja/?action=slideshow
ps. Niin kuvattavan vaatetus ja ideat oli pääosin anoppini aikaansaannosta. Hän on sentään joskus parikymmentä vuotta sitten toiminut muutaman vuoden Jussi Aallon assarina. Minä olin tässä kuvausessiossa lähinnä teknisenä toteuttajana.
ps2. Jonkun mallitoimisto-hemmon / mainoskuvaus-asiantuntijan kommmentit olisi aika erityisen kiinnostavat kuulla. Tarttee varmaan lähettää kuvat jonnekin toimistoon ihmeteltäviksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti