Vauhdikkaita kuvattavia

Viime aikoina on tullut enimmäkseen kuvailtua staattisia ja rauhallisia kohteita. Tänään olikin mukavaa vaihtelua tiedossa kun suuntasin Nokian Tottijärvelle koirien maastojuoksukilpailuihin. Lajista en paljoa tiennyt etukäteen, mutta olin joskus nähnyt televisiosta pätkän, ja kun kuulin, että lähistöllä on kilpailu niin päätin lähteä katsomaan tarkemmin. Kisoissa oli osallistujia pienistä italianvinttikoirista aina hulmuavaturkkisiin afgaaninvinttikoiriin.

Useita satoja metrejä pitkä rata kulki kumpuilevalla, lyhyttä heinää kasvavalla pellolla. Jahdattava viehe eli ”jänis” oli kyhätty muovisuikaleista ja sitä vauhditti moottorisahasta rakennettu vetolaitteisto. Radan mutkakohdissa oli rissat, jotka ohjasivat vetonarua ja käänsivät saaliin välillä tiukkoihinkin kurveihin. Osa jäniksen huoltojoukoista oli aivan asianmukaisesti varustautunut pupun korvilla. Aina juoksun jälkeen jänis palautettiin mönkijäkyydillä lähtöpisteeseen uutta pakomatkaa varten. Tarkkana sai jänön ajaja olla, etteivät koirat päässeet yllättämään ja nappaamaan vauhdissa olevaa saalista.

Koirat juoksivat radalla pareittain tai yksistään. Mielenkiintoista juoksusta teki sen yllätyksellisyys, käsittääkseni jänön liikkeiden ennakointi ja reitin oikaiseminen on sallittua ja jopa suotavaa. Tuomarit arvostelivat juoksun ja antoivat siitä pisteitä, aikaa ei juoksussa mitattu. Omistajat saivat pidellä lähtöviivalle asettuneita koiria tosissaan kiinni, kun ne paloivat innosta päästä saaliin perään. Lähtö olikin juoksun helpoiten ennakoitavissa oleva asia. Sen jälkeen saattoi tapahtua mitä vain. Lyhyin näkemäni juoksu oli vain noin 10 metriä, sen jälkeen molemmat juoksuvuorossa olevat koirat seisahtuivat kuin yhdestä päätöksestä, antoivat jänön mennä ja palasivat omistajiensa seuraan. Eihän sitä aina jaksa kuumassa auringon paisteessa juosta! Itseltäni löytyy jo hieman hitaammin liikkuva 10v. kultainen noutaja, joka olisi todennäköisesti päätynyt hyvin samanlaiseen ratkaisuun.

Välillä koirat näyttivät saalistavan yhteistyössä kuin susilauma, toinen ajoi suoraan ja toinen yritti yllättää saaliin sivustapäin. Pienemmillä koirilla oli ilmeisesti ongelmia nähdä saalista, sillä useasti ne lähtivät juoksemaan aivan väärään suuntaan ja saattoivat päätyä patsastelemaan keskelle katsojajoukkoa aiheuttaen huvitusta. Maalissa syntyi toisinaan hieman rähinää saaliinjaosta, mutta onneksi kuonokopat suojelivat pahemmilta yhteenotoilta.

Aika haasteellista oli kuvata nopeasti kiitäviä koiria jotka tekivät äkkinäisiä suunnanmuutoksia. Onneksi lähtöjä oli paljon joten vauhdikkaita tilanteita löytyi riittämiin. Koirat ovat ilmeikkäitä ja mielenkiintoisia kuvauskohteita. Vaikuttaa lajilta josta koirat nauttivat suunnattomasti, ja aika mukava oli kauniina kesäpäivänä katsella kilpailua ja valokuvata.